Vauvaraha on rahasumma, jonka osa Suomen kunnista maksaa vastasyntyneen lapsen vanhemmille. Näin pyritään vaikuttamaan kunnan väestökehitykseen. Vauvarahasta käytettyjä nimityksiä ovat myös kunnallinen lapsilisä, lapsilahja, vauvalahjakortti, kunnan lapsiraha, haikararaha, rotinakori, rotinaraha, vauvabonus, vaipparaha, pirttilahja, hammasraha ja tuttiraha.
Vauvarahan maksajat ovat useimmiten pieniä, noin 2 000–2 500 asukkaan kuntia, jotka kärsivät muuttotappiosta. Myös yksi 20 000 asukkaan kunta maksoi vauvarahaa vuonna 2022. Vauvarahan kokonaismäärä vaihtelee 50 eurosta 10 000 euroon. Suurimmat vauvarahat maksetaan vuosittaisissa erissä, joiden suuruus on useimmiten 1 000 euroa.
Vauvarahan suosio on kasvussa. Vuonna 2019 vauvarahaa maksoi 27 kuntaa, kun vuonna 2022 vauvarahaa maksoi 58 kuntaa. Myös vauvarahan määrät ovat kasvussa. Vuonna 2019 vauvarahaa maksettiin keskimäärin 350 euroa, kun vuonna 2022 keskimäärä oli kasvanut 500 euroon. Monilapsisynnytyksessä, esimerkiksi kaksosten syntyessä, raha maksetaan Ristijärvellä yhdestä lapsesta, kun taas esimerkiksi Hyrynsalmella jokaisesta lapsesta.
Vauvarahan lisäksi kunnilla on muitakin tapoja avustaa vastasyntyneitä. Rahan sijasta tai sen ohella perheille annetaan lahjakortteja, palveluseteleitä, kulukorvauksia ja tavaralahjoja. 46 % Suomen kunnista huomioi lapsen syntymän jollakin näistä. Muita lapsiperheiden tukemisen tapoja kunnissa ovat esimerkiksi maksuton varhaiskasvatus ja kotihoidontuen kuntalisä. Sulkavan kunta tukee perheitä palauttamalla kunnallisveron, jonka perhe on maksanut vauvan syntymävuoden aikana.
Uudelle-Seelannille kuuluva Niue alkoi vuonna 2016 maksaa uusille vanhemmille 1437 dollarin suuruista vauvarahaa, jolla on myös tarkoitus puuttua saaren maastamuutto-ongelmaan. Vauvarahan maksu on kertaluontoinen.