 | Tähän artikkeliin tai sen osaan on merkitty lähteitä, mutta niihin ei viitata. Älä poista mallinetta ennen kuin viitteet on lisätty. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkelille asianmukaisia viitteitä. Lähteettömät tiedot voidaan kyseenalaistaa tai poistaa. |
Vorna on karjalaisten kansantarinoiden sankari, taidokas jousenkäyttäjä, joka taisteli niin suomalaisia kuin venäläisiäkin vastaan. Länsisuomalaisissa kertomuksissa hän on vastustaja, hurja vainolainen, jopa jättiläinen. Vorna oli pitkä ja tummahiuksinen, hopeavyöhön ja panssaripaitaan puettu. Hänellä oli erityisen iso jousipyssy, jota ei joka mies olisi jaksanut käyttää. Isosta koostaan ja hurjasta maineestaan huolimatta kerrottiin kuitenkin, että Vorna ei ollut pelottavan näköinen.
Vorna oli ilmeisesti oikea 1600-luvulla elänyt henkilö, tai jopa kaksi henkilöä, isä ja poika, joista kertovat tarinat ovat sekoittuneet toisiinsa. Sissipäällikkö Vorna on Pohjois-Pohjanmaalta tallennetussa kansantarinoissa nimetty Vornasten suvun esi-isäksi.
Tarinan mukaan Vorna asui Kuhmoniemellä, juuri Suomen ja Venäjän rajan kohdalla, Vornaniemi-nimisessä paikassa. Hänen talonsa oli kuin linna ja kaikki lähiseudun asukkaat Vorna oli ajanut pakosalle tai tappanut. Hän hallitsi laajoja alueita Pohjanlahteen saakka ja tiedetään hänen käyneen ryöstöretkillä aina Vienanmerellä saakka. Vorna oli jättiläiskokoinen kaksi kertaa tavallista miestä pidempi ja monta kertaa voimakkaampi. Hänen keihäänsä oli pidempi kuin kattomalka ja hänen joustaan ei kukaan muu kyennyt jännittämään. Hänen käyttämänsä nuolet olivat tavallisen karhukeihään kokoisia ja rautaa niissä oli enemmän kuin jäätuuran terässä. Kukaan ei tiennyt, mistä Vorna oli Kuhmoniemelle tullut ja kansa piti häntä muinaisten jättiläisten jälkeläisenä. Hän oli pukeutunut pitkäliepeiseen pellavamekkoon, punaiseen vyöhön ja paulakenkiin. Ryöstöretkillään Vorna käytti usein suurta sotavenettään, joka oli punaisista honkalaudoista tehty, viisilaitainen, käyräkokkainen pursi. Vorna viipui ryöstöretkillään kuukausia, jopa vuodenkin yhteen mittaan. Retkiltään Vorna toi kotiinsa vaimolleen kulta- ja hopeakoruja, kankaita ja muuta arvotavaraa.
Eräänä syyskesänä Vorna oli tehnyt ryöstöretken Hailuotoon. Kun hän palasi retkeltään, olivat järvet jo jääriitteessä ja Vorna vilustui matkallaan. Kotiin palattuaan hän pyysi vaimoaan lämmittämään saunan ja valmistamaan sen kylpykuntoon illaksi. Kun Vorna oli mennyt saunaan kylpemään metsän suojasta hyökkäsi suuri, aseistettu miesjoukko ja piiritti saunan. Vorna kuuli heidän tulonsa ja hyökkäsi ulos saunasta viskellen kuumaa tuhkaa hyökkääjien silmille. Eräs hyökkääjistä onnistui ampumaan nuolen Vornan nilkkaan. Nilkkaluu halkesi ja Vorna kaatui avuttomana maahan. Koko miesjoukko hyökkäsi hänen kimppuunsa ja saunan luona syntyi hirveä taistelu, jossa monta hyökkääjistä kuoli mutta lopulta he saivat nuijittua Vornan hengettömäksi ja heittivät hänen ruumiinsa järveen. Hyökkääjät pitivät Vornan talossa hurjat juomingit, ryöstivät talon puhtaaksi ja lähtiessään polttivat sen. Vornan vaimo oli ryöstäjien juominkien aikana kadonnut kaikessa hiljaisuudessa. Myöhemmin Vornaniemeltä löysivät asukkaat maata kaivaessaan niemen rannalta jättiläismäisen sääriluun, joka ulottui ulottui tavallisen miehen rinnalle saakka. Sääriluun uskottiin kuuluneen Vornalle.
Eino Leino on tehnyt Vornasta runon.