| Tätä artikkelia tai sen osaa on pyydetty parannettavaksi, koska se ei täytä Wikipedian laatuvaatimuksia. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia tai merkitsemällä ongelmat tarkemmin. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. Tarkennus: Historiassa on aukko vuosien 2009 ja 2016 välissä; aiempaa historiaa kerrottu kahteen kertaan. Lähteetön tarina korjattava lähteiden perusteella ja tietosanakirjamaiseen muotoon. |
| Tämän artikkelin tai sen osan kieliasua on pyydetty parannettavaksi. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelin kieliasua. Tarkennus: Epätietosanakirjamaista ja hehkuttavaa fanitekstiä. |
| Tähän artikkeliin ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. Tarkennus: Artikkelissa on laajoja lähteettömiä osuuksia. |
| Mikkelin Jukurit | |
|---|---|
| Perustettu | 1970 1970 Mikkelin Näppärät 1970 Jukurit ry 2009 Jukurit HC Oy |
| Kaupunki | Mikkeli, Suomi |
| Kotiareena | Let's Go Areena |
| – kapasiteetti | 4 200 |
| Sarjataso | SM-liiga |
| Värit | |
| Toimitusjohtaja | |
| Puheenjohtaja | |
| Päävalmentaja | |
| Kapteeni | |
| Yhteistyöseurat | |
| Media | Länsi-Savo |
| Mestis-mitalit | |
| Kultaa | 7 (2001, 2002, 2003, 2006, 2013, 2015, 2016) |
| Hopeaa | 4 (2004, 2007, 2011, 2014) |
| Pronssia | 1 (2008) |
Mikkelin Jukurit on vuonna 1970 perustettu mikkeliläinen jääkiekkoseura. Se on pelannut kaudesta 2016–2017 alkaen SM-liigassa. Tuohon saakka joukkue pelasi sarjatasoa alempana Mestiksessä, jossa he ovat voittaneet kultaa seitsemän kertaa, hopeaa neljästi ja pronssisijan kerran. Jukurit pelaa kotiottelunsa Let's Go Areenassa. Seuran virallinen, rekisteröity nimi on Jukurit HC Oy.
Mikkelin Jukurit sai alkunsa 28. heinäkuuta 1970, kun Mikkelin Palloilijoiden ja Mikkelin Pallo-Kissojen jääkiekkojaostot yhdistyivät. Jukurit merkittiin yhdistysrekisteriin 17. marraskuuta 1970.
Vasta perustettu Jukurit peri Mikkelin Palloilijoiden paikan jääkiekon maakuntasarjan Keski-Suomen lohkossa. Jukurit pelasi 1970-luvun loppuvaiheilla myös I-divisioonassa, mutta ei kyennyt vakiinnuttamaan paikkaansa sarjatasolla. I-divisioonassa joukkueen parhaaksi saavutukseksi jäi kauden 1977–1978 viides sija. Keväällä 1980 Jukurit putosi II-divisioonaan.
Seuraavan puolentoista vuosikymmenen aikana Jukurit pelasi II-divisioonassa vaihtelevalla menestyksellä.
Keväällä 1998 Jukureiden kauden viimeiseen II-divisioonan otteluun Kalevankankaalla myytiin 27 pääsylippua. Kauden yleisökeskiarvo oli alle 200 katsojaa. Arto Rantanen ja muu seuran johto päätti, että joukkueen on päästävä seuraavalle sarjatasolle. Joukkueessa ei ollut suuria ulkoisia arvoja joille rakentaa, mutta se oli käytännössä velaton.
Vesa Kääriäinen ja Seppo Hujanen alkoivat koota Seppo Simpasen ja Jukka Toivakan ympärille muita paikallisesta jääkiekosta kiinnostuneita liikemiehiä. Hujanen järjesti mikkeliläisille vierailun Hartwall-areenalle, jossa Aake Kalliala ja Hjallis Harkimo isännöivät liigaottelua ja suosittelivat kovasti jääkiekkotoimintaan ryhtymistä. Mikkeliläisliikemiesten joukko alkoi tämän jälkeen laskea seuraavan kauden budjetin perusteita. Joukosta muodostui Jukureiden edustusjoukkueen tukiryhmä.
Yhtenä Jukureiden kehittämiskonsulttina toiminut helsinkiläinen Kim Pihl vihjasi mikkeliläisille, että Oulun Kärpät SM-liigakarsintoihin johtanut valmentaja Risto Dufva oli vielä kevään korvalla 1998 ilman kiinnitystä seuraavaksi kaudeksi. Seppo Hujanen on todennut, että Jokereiden toimitusjohtaja Matti Virmanen suositteli Dufvaa parhaana saatavilla olevana valmentajana.
Kärppien päävalmentajan tehtävistä sivuun kesken kaiken joutunut Dufva oli Vierumäen urheiluopistolla maaliskuussa 1998, kun Kim Pihl soitti hänelle ja ehdotti tutustumista Mikkelin mahdollisuuksiin. Aluksi Dufva ei ollut asiasta kovinkaan kiinnostanut. Hän oli sopinut Oulun Kärppien kanssa oli, että hän nauttii täysistä palkkaeduista vielä vuoden. Useat I-divisioonan seurat tarjosivat Dufvalle valmentajan paikkaa. Hän lähti kuitenkin tapaamaan II-divisioonan joukkueiden edustajia Arto Rantasen kerrottua Dufvalle mikkeliläisten pitkän ajan suunnitelmista. Keskusteluissa mikkeliläiset kertoivat haluistaan nostaa Jukurit I-divisioonaan. Loppujen lopuksi Dufva teki kaksivuotisen valmentajasopimuksen Jukurien kanssa huhtikuussa 1998. Hän oli kiinnostunut seuran kehittämistyöstä pitkällä aikavälillä ennemminkin kuin taloudellisissa vaikeuksissa olleiden I-divisioonanseurojen tarjouksista. Hän muutti perheineen Mikkeliin.
Jukurit tarvitsi vielä toimitusjohtajan. Dufva kysyi Kärppien toimitusjohtajalta Juha Junnolta neuvoja, kuinka Jukureille saataisiin pätevä henkilö Jukurien ammattitoimitusjohtajaksi. Junno oli työskennellyt aikoinaan Kuopiossa ja hän tiesi, että silloinen kuopiolainen Matti Turunen asui tätä nykyä väliaikaisesti Mikkelissä. KalPan puheenjohtajana ja toiminnanjohtajana 1990-luvun alkuun asti toiminut Turunen opiskeli tuolloin Suomen Nuoriso-opistossa Mikkelissä. Turunen lupautui toiminnanjohtajaksi kolmeksi vuodeksi, kevääseen 2001 saakka. Hän aloitti työn kesäkuun alussa 1998. Jukurit oli ollut jo vuosikymmenet syrjässä jääkiekkokulttuurin kehityksestä, mutta Dufvan ja Turusen palkkaamisen ansiosta seura sai hyödykseen valmiit yhteydet Jääkiekkoliittoon ja useisiin tärkeisiin jääkiekkoseuroihin.
Risto Dufva pyysi entistä pelikaveriaan Pekka Lipiäistä kakkosvalmentajakseen. Dufva oli tunnettu jääkiekkopiireissä paitsi seuravalmentajana, myös nuorisomaajoukkueen tehtävistä. Näin ollen pelaajia, jotka halusivat pelata Mikkelissä oli ainakin II-divisioonan joukkueissa. Jukureissa oli lopulta uusia pelaajia lähes puolet. Kauden ensimmäistä kotiottelua Varkautta vastaan oli seuraamassa liki 700 maksanutta katsojaa, eli katsojamäärä ylitti miltei 500 hengellä edelliskauden katsojakeskiarvon. Jukurit voitti ottelun ylivoimaisesti lukemin 9–1.
Jukureiden pelaajat asettivat jatkosarjassa tavoitteekseen nousun neljän parhaan joukkoon. Ison pettymyksen riski oli joukkueen piirissä pienentynyt, sillä Suomen Jääkiekkoliitto oli päättänyt perustaa uuden Suomi-sarjan divisioonien väliin, joten vain viimeiseksi eli kahdeksanneksi jäävä joukkue joutuisi seuraavalla kaudella takaisin II-divisioonaan.
Lopulta Jukurit jäi pudotuspeleistä vain yhden pisteen päähän mutta nousi Suomi-sarjaan.
Dufvan ensimmäisen kauden tuloksena Jukureiden uskottavuus palautui, ja otteluiden yleisökesviarvo oli noin tuhat henkeä. Sen sijaan Jukurien taloustilanne oli noin puoli miljoonaa markkaa tappiolla. Jukurit toteutti liigatason markkinointia, mutta keräsi II-divisioonan tasoiset tuotot. Pääsponsorien panostuksia aikaistettiin, ja he lainasivat Jukureille henkilökohtaisia varojaan.
Joukkue uudistui kevään ja kesän aikana, ja osa edellisen kauden pelaajista lopetti pelaamisen. Jukureilla oli hyvä maine nousevana ja laadukkaana seurana, ja uusia pelaajia Jukureihin tuli 16. Kahteen lohkoon jaettu uusi sarjataso herätti II-divisioonan aluelohkoja enemmän kiinnostusta. Jukurien kanssa etelälohkoon kuuluivat KalPa, Kiekko-Vantaa, KooVee, Anjalankosken Kiekko, Pitäjänmäen Tarmo, Heinolan Kiekko ja Kotkan Titaanit.
Jukurit menestyi Suomi-sarjassa paremmin kuin II-divisioonan neloslohkossa ja voitti Suomi-sarjan runkosarjan ylivoimaisesti. Syksyn 1999 odotetuin kohokohta kannattajien näkökulmasta oli konkurssin takia liigasta suoraan Suomi-sarjaan pudonneen KalPan ensimmäinen vierailu Jukurien vastustajana Kalevankankaalla 13. marraskuuta. Paikalla olikin 1 700 hengen yleisö. Jukurit voitti ottelun maalein 7–3. Runkosarjassa Jukurien yleisökeskiarvo oli 1 050 henkeä.
Suomi-sarjan pudotuspelit alkoivat maaliskuun alussa. Kaksi ensimmäistä sarjaa pelattiin paras kolmesta -järjestelmällä ja loppuottelut paras viidestä -järjestelmällä. Jukurit voitti ensin Kotkan Titaanit kahdella kotivoitolla. Sitten vastaan tuli pohjoislohkon Haukiputaan Ahmat, joka hävisi ensin Mikkelissä ja sen jälkeen Haukiputaalla.
Jukurit sai loppuotteluvastustajakseen Kiekko-Vantaan. Loppuottelusarjassa pelattiin Suomi-sarjan mestaruudesta siten, että myös hävinnyt joukkue pääsi I-divisioonan karsintoihin. Jukurit voitti ensimmäisen ottelun Kalevankankaalla maalein 3–1 ja toisen Vantaalla lukemin 2–3 Mikko Hakkaraisen jatkoaikamaalilla. Kolmas loppuottelu pelattiin Mikkelissä, missä Jukurit voitti jatkoajalla maalein 3–2 Lasse Kanervan tekemällä maalilla. Jukurien voittaessa mestaruuden Kalevankankaalla oli noin 3 500 katsojaa. Kyseessä oli maaliskuun viides kotiottelu ja samalla viides perättäinen Mikkelin jääkiekon kaikkien aikojen yleisöennätysottelu. Jukurien viiden Suomi-sarjan pudostusottelun yleisökeskiarvo oli 2 900 katsojaa, joka oli sata kertaa enemmän kuin Jukurien kevään 1998 viimeisen kotiottelun makseneiden katsojien määrä.
Jukureiden kausi jatkui mestaruuden jälkeen I-divisioonan karsintoihin SaPkoa vastaan. Nousukarsintojen paras viidestä -järjestelmällä pelattu ottelusarja alkoi Mikkelissä viikon kuluttua Suomi-sarjan päättymisestä lauantaina 25. maaliskuuta. Mikkelissä syntyi jälleen syntyi uusi yleisöennätys, kun yli 3 700 henkeä saapui seuraamaan ottelua. SaPko voitti ottelun lukemin 2–6 ja toisen lukemin 6–1, mutta Jukurit voitti loput kolme ottelua ja nousi I-divisioonaan, jonka nimi muutettiin Liigan sulkemisen myötä Mestikseksi.
Jukurit voitti heti ensimmäisellä Mestis-kaudellaan sarjan mestaruuden keväällä 2001. Joukkue voitti sarjan myös vuosina 2002 ja 2003. Vuonna 2002 Jukurit pelasi myös Continental Cupissa, jossa se sijoittui neljänneksi.
Keväällä 2004 Jukurit hävisi KalPalle Mestiksen loppuotteluissa saaden näin ollen hopeaa. Kaudella 2004–2005 NHL:ssa oli käynnissä työsulku, ja NHL-tähdillä Adam Hall, Kimmo Timonen, Sami Kapanen vahvistunut KalPa voitti Mestiksen runkosarjan ja Jukurit jäi tasaisilla suorituksillan toiseksi. Myös Jukureihin huhuttiin kovasti NHL-vahvistus Jody Shelleyta, joka kuitenkin siirtyi JYP:iin.
Jukurit voitti mestaruuden taas keväällä 2006, kun se voitti Sportin loppuotteluissa otteluvoitoin 3–1. Tuo kausi jäi Risto Dufvan viimeiseksi Jukureissa. Hänen saavutuksikseen jäivät neljä Mestiksen mestaruutta ja kaksi perättäistä sarjanousua.
Jukurit aloitti kauden 2006–2007 Reijo Ruotsalaisen valmennuksessa, mutta hän sai väistyä Pekka Lipiäisen tieltä tammikuussa. Jukurit saavutti Mestiksessä hopeaa ja pääsi pelaamaan SM-liigan tasonmittauksiin KalPaa vastaan. KalPa voitti sarjan suoraan otteluvoitoin 0–4, ja Jukureiden kausi päättyi seitsemän ottelun tappioputkeen.

Kauden 2007–2008 Jukureita valmensi Kari Makkonen. Vaikeasta ja ailahtelevasta kaudesta huolimatta Jukurit saavutti pronssia. Seura ilmoitti 7. helmikuuta 2008 Kari Makkosen kahden vuoden jatkosopimuksesta ja seuran yhtiöittämisestä. Samalla jäähalli haluttiin uudistaa niin, että osa rahoituksesta tulisi yksityiseltä sektorilta.
Makkonen aloitti Jukureiden valmentajana myös syksyllä 2008, mutta hänet korvasi jo lokakuussa Pekka Lipiäinen. Kaudesta koitui Jukureiden osalta vaikea, ja joukkue jäi ensimmäistä kertaa Mestis-historiansa aikana ulos pudotuspeleistä. Jukurit sijoittui kauden päätteeksi yhdeksänneksi.
| Tämä artikkeli tai osio on keskeneräinen. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla sivua. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. |

Suomen toiseksi korkeimmalla sarjatasolla pelannut Jukurit päätettiin nostaa kaudeksi 2016–2017 SM-sarjaan. Jääkiekon SM-liiga Oy:n lisenssitoimikunta hyväksyi Jukurien lisenssihakemuksen Liigaan. Liigan ja Mestistä hallinnoivan Suomen jääkiekkoliiton välinen sopimus antoi Jukureille mahdollisuuden anoa Liigan lisenssiä. Jukurit täytti lisenssin ehdot.
Vuoteen 2016 asti SM-liigan toimitusjohtajana toiminut Kimmo Rannisto korosti, että Jukurien organisaatio osoitti valmiutta ja vahvaa suunnitelmallisuutta liigapaikan eteen. Hän halusi korostaa, ettei Jukureilta vaadittu urheilullista menestystä vielä ensimmäisten kausien aikana, koska se olisi osoittanut liian haasteelliseksi.
Helmikuussa 2017 Jukureista tuli eurooppalaisten joukkueiden liittouman (engl. EHC Alliance) jäsen.

Kaudella 2021–2022 Jukurit HC Oy:n koko hallitus erosi tammikuun loppupuolella. Jukurit tiedotti, että syynä eroon oli luottamuspula joukkueen pääomistajan ja hallituksen välillä sekä erilainen käsitys seuran johtamismallista. Jukureille oli määrä valita uusi hallitus ylimääräisessä yhtiökokouksessa 16. helmikuuta 2022. Hallituksen eroa pidettiin yllätyksenä ainakin joukkueen menestyksen perusteella, sillä seura oli menestynyt kaudella hyvin.
| Jukurit kaudella 2026–2027 | ||||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| Kokoonpano | Valmentajat | |||||
|
Maalivahdit Puolustajat
|
Hyökkääjät
|
Päävalmentaja Apuvalmentajat
Lähde: Eliteprospects Eliteprospects. | ||||

| Kausi | Valinta | Voittaja |
|---|---|---|
| 2000–2001 | Vuoden valmentaja | |
| Ensimmäinen tähdistökentällinen | ||
| Toinen tähdistökentällinen | ||
| Toinen tähdistökentällinen | ||
| Toinen tähdistökentällinen | ||
| Toinen tähdistökentällinen | ||
| Tehopelaaja Ensimmäinen tähdistökentällinen |
||
| Fair Play -joukkue | Mikkelin Jukurit | |
| 2001–2002 | Ensimmäinen tähdistökentällinen | |
| Herrasmiespelaaja Toinen tähdistökentällinen |
||
| Ensimmäinen tähdistökentällinen | ||
| Fair Play -joukkue | Mikkelin Jukurit | |
| 2002–2003 | Toinen tähdistökentällinen | |
| Ensimmäinen tähdistökentällinen | ||
| Tehopelaaja Toinen tähdistökentällinen |
||
| Toinen tähdistökentällinen | ||
| Pudotuspelien arvokkain pelaaja Toinen tähdistökentällinen |
||
| Fair Play -joukkue | Mikkelin Jukurit | |
| 2003–2004 | Ensimmäinen tähdistökentällinen | |
| Ensimmäinen tähdistökentällinen | ||
| Fair Play -joukkue | Mikkelin Jukurit | |
| 2004–2005 | Kultainen kiekko Paras maalivahti Toinen tähdistökentällinen |
|
| Fair Play -joukkue | Mikkelin Jukurit | |
| 2005–2006 | Vuoden valmentaja | |
| Toinen tähdistökentällinen | ||
| Ensimmäinen tähdistökentällinen | ||
| Paras maalivahti Pudotuspelien paras pelaaja Toinen tähdistökentällinen |
||
| 2007–2008 | Fair Play -joukkue | Mikkelin Jukurit |
| 2010–2011 | Tehopelaaja (Jari Hirsimäki -palkinto) | |
| Paras puolustaja (Jari Lippojoki -palkinto) Ensimmäinen tähdistökentällinen |
||
| Toinen tähdistökentällinen | ||
| Paras maalintekijä (Kai Nurminen -palkinto) Ensimmäinen tähdistökentällinen |
||
| Toinen tähdistökentällinen | ||
| 2011–2012 | Paras puolustaja (Jari Lippojoki -palkinto) | |
| Toinen tähdistökentällinen | ||
| 2012–2013 | Paras puolustaja (Jari Lippojoki -palkinto) Ensimmäinen tähdistökentällinen |
|
| Pudotuspelien arvokkain pelaaja (Håkan Hjerpe -palkinto) | ||
| Paras maalivahti (Pasi Nurminen -palkinto) Ensimmäinen tähdistökentällinen |
||
| Ensimmäinen tähdistökentällinen | ||
| Vuoden tulokas (Petri Varis -palkinto) Toinen tähdistökentällinen |
||
| Vuoden valmentaja (Raimo Määttänen -palkinto) | ||
| Fair Play -joukkue | Mikkelin Jukurit | |
| 2013–2014 | Veikkauksen Kultainen Kypärä -kilpailun voittaja | |
| Fanipalkinto | ||
| 2014–2015 | Pudotuspelien arvokkain pelaaja (Håkan Hjerpe -palkinto) | |
| Paras puolustaja (Jari Lippojoki -palkinto) Ensimmäinen tähdistökentällinen |
||
| Ensimmäinen tähdistökentällinen | ||
| Tehopelaaja (Jari Hirsimäki -palkinto) | ||
| Vuoden valmentaja (Raimo Määttänen -palkinto) | ||
| Toinen tähdistökentällinen | ||
| 2015–2016 | Tehopelaaja (Jari Hirsimäki -palkinto) | |
| Ensimmäinen tähdistökentällinen | ||
| Kultainen kiekko Paras hyökkääjä (Mika Helkearo -palkinto) Pistepörssin voittaja (Jouni Rinne -palkinto) Paras maalintekijä (Kai Nurminen -palkinto) Ensimmäinen tähdistökentällinen |
||
| Ensimmäinen tähdistökentällinen | ||
| Paras puolustaja (Jari Lippojoki -palkinto) Ensimmäinen tähdistökentällinen |
||
| Toinen tähdistökentällinen | ||
| Herrasmiespelaaja (Waltteri Immonen -palkinto) |
| Kausi | Valinta | Voittaja |
|---|---|---|
| 2016–2017 | Pekka Rautakallio -palkinto (paras puolustaja) SM-liigan tähdistökentällinen |
|
| 2021–2022 | Kalevi Numminen -palkinto (paras valmentaja) | |
| Lasse Oksanen -palkinto (runkosarjan paras pelaaja) | ||
| Alumnien tähtipelaaja | ||
| 2022–2023 | Jarmo Wasaman muistopalkinto (paras tulokas) |
| Kausi | Sarja | Sijoitus runkosarjassa | Jatkopelien tulos | Parhaat pistemiehet runkosarjassa | Valmentajat | Seuran pj. (+ toim. joht.) |
Kotiotteluiden yleisökeskiarvo runkosarja/ jatkopelit |
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| 1970–1971 | Maakuntasarja, Keski-Suomen lohko | 1. | Suora nousu Suomen-sarjaan | Heikki Juselius, Teuvo Valjakka, Martti Salminen, Pentti Kääriäinen | Heikki Juselius, Jorma Paju | Kauko Lahti | xxxx / xxxx |
| 1971–1972 | Suomen-sarja, itälohko | 4./8 | – | Martti Salminen, Timo Räsänen, Leo Heinonen, Seppo Vainio | Jorma Paju | Kauko Lahti | 400 / – |
| 1972–1973 | Suomen-sarja, itälohko | 6./8 | – | Martti Salminen, Seppo Laakkonen, Timo Räsänen, Leo Heinonen, Pertti Immonen | Teuvo Myyryläinen, Tapio Laitinen | Veikko Koljonen | 750 / – |
| 1973–1974 | Suomen-sarja, itälohko | 6./8 | – | Leo Heinonen, Jukka Mattila, Martti Salminen, Vesa Pulliainen, Martti Helle, Teuvo Valjakka | Martti Helle (p-v) | Veikko Koljonen | 800 / – |
| 1974–1975 | II divisioona, itälohko | 1./8 | I divisioonan karsintojen 2., nousu | Jukka Mattila, Leo Heinonen, Martti Salminen, Seppo Hintsa, Seppo Vainio, Kalevi Hiltunen, Martti Helle, Vesa Pulliainen, Pentti Kääriäinen | Martti Helle (p-v), Jukka Mattila (p-v) | Jouko Rönkä | 530 / xxxx |
| 1975–1976 | I divisioona | 6./10 | – | Pentti Matikainen, Matti Jokinen, Martti Salminen | Jukka Mattila (p-v), Pentti Matikainen (p-v) | Jouko Rönkä | 670 / – |
| 1976–1977 | I divisioona | 9./10 | Karsintapelien voitto, säilyi sarjassa | Pentti Matikainen, Leo Heinonen, Martti Salminen | Jukka Mattila (p-v), Pentti Matikainen (p-v) | Jouko Rönkä | 500 / xxxx |
| 1977–1978 | I divisioona | 5./10 | – | Seppo Hinsa, Martti Salminen, Leo Heinonen, Arto Tikkanen, Kalevi Hiltunen | Jukka Mattila (p-v), Mauno Venäläinen | Jouko Rönkä | 670 / – |
| 1978–1979 | I divisioona | 10./10 | Karsintapelien 2., säilyi sarjassa | Matti Salminen, Timo Hokkanen, Esa Nyman, Jyrki Laitinen, Kalevi Hiltunen | Jukka Mattila (p-v), Mauno Venäläinen | Jouko Rönkä | 550 / xxxx |
| 1979–1980 | I divisioona | 9./10 | Karsintapelien 4., putosi II divisioonaan | Jukka Mattila, Timo Hokkanen, Seppo Hintsa, Martti Salminen | Jukka Mattila (p-v), Juha Savolainen | Jouko Rönkä | 500 / xxxx |
| 1980–1981 | II divisioona, itälohko | 4./8 | Ylemmän loppusarjan B-lohkon viimeinen | Jukka Mattila, Seppo Hintsa, Esa Simola, Jukka Penttinen, Martti Salminen, Ossi Jukarainen | Kari Kivilompolo, Pentti Kääriäinen | Jouko Rönkä | 300 / 200 |
| 1981–1982 | II divisioona, itälohko | 3./8 | Ylemmän loppusarjan A-lohkon 4./6 | Martti Salminen, Jouni Markkanen, Jukka Mattila | Markku Mikkonen, Mauno Venäläinen | Jouko Rönkä | 500 / 300 |
| 1982–1983 | II divisioona, itälohko | 1./8 | Ylemmän loppusarjan B-lohkon 5./6 | Chuck Marshall, Martti Salminen, Jukka Ikonen, Jouni Markkanen, Jukka Mattila, Jukka Penttinen, Kalevi Hiltunen | Markku Mikkonen, Mauno Venäläinen | Jouko Rönkä | 1050 / 800 |
| 1983–1984 | II divisioona, itälohko | 3./8 | Alemman loppusarjan 1./6 | Pekka Lipiäinen, Martti Salminen, Aki Joensuu, Jukka Ikonen, Arto Tiainen | Ole Renlund, Hannu Riipinen | Jouko Rönkä | 700 / 150 |
| 1984–1985 | II divisioona, etelälohko | 2./8 | Ylemmän loppusarjan A-lohkon 2./6, I divisioonan karsintojen 2./4, jäi II divisioonaan | Jari Rautio Pekka Lipiäinen, Jukka Ikonen, Ari Koskiluhta, Martti Salminen, Jyrki Närhi, Seppo Virta | Matti Ruohonen | Jouko Rönkä | 700 / 750 / 600 |
| 1985–1986 | II divisioona, etelälohko | 5./8 | Alemman loppusarjan 3./8 | Matti Honkanen, Vesa Launis, Jukka Ikonen, Aapo Teittinen, Arto Tiainen, Olli-Pekka Purhonen | Matti Ruohonen (jäi pois runkosarjan jälkeen), Hannu Riipinen | Heikki Kähärä | 700 / 350 |
| 1986–1987 | II divisioona, itälohko | 1./8 | Häviö play off -peleissä Vantaalle | Jukka Ikonen, Risto Reivilä, Arto Tiainen, Harri Vaakanainen, Kai Simola, Jukka Penttinen, Juha Laakkonen | Hannu Muhonen | Heikki Kähärä | 600 / 1100 |
| 1987–1988 | II divisioona, itälohko | 2./8 | Häviö play off -peleissä Espoolle | Risto Reivilä, Jukka Ikonen, Mika Narinen, Arto Tiainen, Kai Simola, Aapo Teittinen, Timo Palosaari | Hannu Muhonen | Tarmo Mäkelä | 700 / 700 |
| 1988–1989 | II divisioona, itälohko | 6./10 | – | Jukka Ikonen, Harri Karjalainen | Markku Mustonen (jäi pois kesken kauden), Martti Salminen | Tarmo Mäkelä | 400 / – |
| 1989–1990 | II divisioona, itälohko | 3./10 | I divisioonan karsinta, häviö GrIFK:lle otteluin 1–2 | Juha Ikonen, Jukka Ikonen, Pekka Lipiäinen, Kai Simola, Harri Karjalainen, Timo Hokkanen, Petri Hahl, Kimmo Salminen | Martti Salminen | Veikko Tuppurainen | 700 / 950 |
| 1990–1991 | II divisioona, itälohko | 8./10 | – | Jari Tapper, Aapo Teittinen, Brad Vigon | Martti Salminen | Eero Aarnio | 400 / – |
| 1991–1992 | II divisioona, itälohko | 6./10 | – | Jari Tapper, Harri Issula, Marko Rajasilta, Kaj Lindström, Sami Korpisaari, Kimmo Akiander, Sampsa Kinnunen | Pekka Kähönen | Eero Aarnio | 300 / - |
| 1992–1993 | II divisioona, itälohko | 6./9 | Alempi jatkosarja, Jukurit säilyi | Matti Raunio | Kari Kanerva | 250 / 150 | |
| 1993–1994 | II divisioona, itälohko | 8./10 | Alempi jatkosarja, Jukurit säilyi | Lasse Kanerva, Vesa Kääriäinen, Ville Ikonen, Timo Härkönen, Jan Summanen | Jukka Penttinen | Kari Kanerva | 200 / 130 |
| 1994–1995 | II divisioona, itälohko | 6./8 | Jatkosarja | Sami Kinnunen, Sampsa Kinnunen, Aapo Teittinen, Lasse Kanerva | Kari Kanerva | 200 / 200 | |
| 1995–1996 | II divisioona, itälohko | 1./9 | Voitto ensimmäisessä play offissa Lieksan Hurtista, tappio toisessa UJK:lle | Lauri Kukkasniemi, Sami Kinnunen, Timo Härkönen, Saku Tukiainen, Mika Björkman, Toni Hynninen, Lasse Kanerva | Pertti Pöyry | Kari Kanerva | xxxx / xxxx |
| 1996–1997 | II divisioona, itälohko | 6./10 | – | Lasse Kanerva, Perttu Pullinen, Harri Pöyry, Timo Härkönen, Toni Leinonen, Jyrki Leppä | Pertti Pöyry | Kari Kanerva | xxxx / xxxx |
| 1997–1998 | II divisioona, lohko 4 | 5./10 | Alempi jatkosarja, Jukurit säilyi | Lauri Kukkasniemi, Mika Kuronen, Perttu Pullinen, Timo Härkönen, Niko Kantelinen, Lasse Kanerva | Pertti Pöyry | Kari Kanerva | xxxx / xxxx |
| 1998–1999 | II divisioona, lohko 4 | 1./9 | Ylemmän jatkosarjan 5./8, nousi Suomi-sarjaan | Lasse Kanerva, Antti Karhula | Risto Dufva, Pekka Lipiäinen | Arto Rantanen (Matti Turunen) | 700 / 1000 |
| 1999–2000 | Suomi-sarja, etelälohko | 1./9 | Voitti Suomi-sarjan finaalissa Kiekko-Vantaan, voitti I divisioonan karsinnoissa otteluin 3–2 SaPkon, joka putosi Suomi-sarjaan, Jukurit nousi I divisioonaan | Herkko Suvanto, Antti Laakso, Marko Tauriainen, Mikko Hakkarainen, Lasse Kanerva, Niko Kantelinen, Markku Erholtz | Risto Dufva, Pekka Lipiäinen, Jussi Kari | Arto Rantanen (Matti Turunen) | 1050 / 2900 / 3350 |
| 2000–2001 | Mestis | 2./12 | Voitti puolivälierissä Diskoksen otteluvoitoin 3–0, sitten välierissä Hermeksen 3–1, ja finaaleissa TuTon 3–2. Jukurit voitti Suomen jääkiekkoliiton (Mestiksen) mestaruuden | Jani Väänänen, Antti Karhula, Lasse Kanerva, Petri Lehtonen, Antti Laakso, Pasi Järvinen, Aku Joki-Erkkilä, Jukka-Pekka Laamanen, Mikko Hakkarainen, Niko Kantelinen, Marko Tauriainen, Tommi Kovanen, Jarno Tiilikainen | Risto Dufva, Pekka Lipiäinen, Jussi Kari | Seppo Simpanen (Matti Turunen) | 1400 / xxxx |
| 2001–2002 | Mestis | 1./12 | Puolivälierissä Hermes, välierissä KalPa ja finaalissa oli KooKoon vuoro taipua. Yhdeksän voittoa ilman tappioita pudotuspeleissä tiesi toista perättäistä Mestiksen mestaruutta | Mikko Liukkonen, Petri Lehtonen, Lasse Kanerva, Niko Kantelinen, Jarno Honkonen, Jari Korhonen, Markku Erholtz, Mikko Hakkarainen | Risto Dufva, Pekka Lipiäinen, Jussi Kari | Seppo Simpanen (Matti Turunen) | 1330 / xxxx |
| 2002–2003 | Mestis | 1./12 | Puolivälierissä Hermes kukistui otteluvoitoin 3–0, ja välierissä Sport joutui taipumaan otteluvoitoin 3–1. Finaalissa Jukurit nousi Kiekko-Vantaata vastaan kahden voiton tappioasemasta 3–2 otteluvoitoin Mestiksen kolmanteen mestaruuteen. | Antti Laakso, Petri Lehtonen, Pasi Järvinen, Tuomo Jormakka, Niko Kantelinen, Juha-Pekka Hytönen, Olli Sipiläinen, Samuli Piiroinen, Tero Koponen, Ville Hyrkäs, Tommi Kovanen | Risto Dufva, Pekka Lipiäinen, Jussi Kari | Jukka Toivakka (Matti Turunen) | 1300 / xxxx |
| 2003–2004 | Mestis | 1./12 | Voitti puolivälierissä K-Vantaan otteluvoitoin 3–2, ja välierissä KooKoon 3–0. Finaalisarja KalPaa vastaan oli tasainen, mutta mestaruus matkasi tällä kertaa Kuopioon viidennen kohtaamisen jatkoaikamaalilla, voitoin 2–3. | Antti Laakso, Petri Lehtonen, Lasse Kanerva, Olli Sipiläinen, Tomi Lindfors, Jani Väänänen, Samuli Piiroinen, Tuomo Jormakka, Markku Erholtz, Jussi Timonen | Risto Dufva, Pekka Lipiäinen, (Jussi Kari menehtyi talvella -> Jyrki Aho) | Jukka Toivakka (Matti Turunen) | 1200 / xxxx |
| 2004–2005 | Mestis | 2./12 | Puolivälierissä Salamat kaatui voitoin 3–0. Välierissä Jukurit vei kaksi ensimmäistä kohtaamista, mutta Sport oli seuraavissa vahvempi ja jätti Jukurit pronssiotteluun. TuTo oli parempi kauden päätösottelussa ja Jukurit joutui tyytymään neljänteen sijaan. | Samuli Piiroinen, Lasse Kanerva, Olli Sipiläinen, Antti Laakso, Juha Silvander, Tero Koponen, Tuomo Jormakka, Mikko Hakkarainen, Markku Erholtz, Tomi Lindfors | Risto Dufva, Pekka Lipiäinen, Jyrki Aho | Jukka Toivakka (Seppo Rantalainen) | 1200 / xxxx |
| 2005–2006 | Mestis | 1./11 | Puolivälierissä kaatui Jokipojat voitoin 3–1, välierissä Hokki 3–2, ja finaaleissa Sport 3–1. Näin Jukurit voittivat neljännen Mestis mestaruutensa. | Petri Lehtonen, Mika Niemi, Samuli Piiroinen, Antti Laakso, Olli Sipiläinen, Markku Erholtz, Petri Koskinen, Harri Suutarinen, Niko Kantelinen | Risto Dufva, Pekka Lipiäinen, Jyrki Aho | Jukka Toivakka (Seppo Rantalainen) | 1230 / 1560 |
| 2006–2007 | Mestis | 3./12 | Puolivälierissä Jokipojat kaatui voitoin 3–0, ja välierissä TuTo 3–1. Hokki vei kuitenkin Mestiksen mestaruuden, ja SM-liigan tasonmittauksiin KalPaa vastaan valmistautuneilta Jukureilta suoraan 0–3. Jukurit pelasivat tasonmittauksissa Hokin sijasta, sillä Hokki ei täyttänyt Jääkiekon SM-liigan kriteerejä, KalPa vei sarjan puhtaasti 4–0. | Petri Lehtonen, Tuomas Tikkanen, Andreas Sundin, Tomi Lindfors, Ossi Pellinen, Tuomo Jormakka, Lauri Kinos, Antti Laakso, Simo Mälkiä, Lasse Kanerva | Reijo Ruotsalainen (potkut talvella -> Pekka Lipiäinen), Pasi Parviainen | Jukka Toivakka (Seppo Rantalainen, irtisanoutui 16.1. -> Mikko Romo) | 1270 / 1730 / 1400 |
| 2007–2008 | Mestis | 3./12 | Puolivälierissä kaatui Sport voitoin 3–2. Välierissä Jukurit pelasi Hokkia vastaan, Hokki vei sarjan nimiinsä voitoin 3–2. Pronssi-ottelussa Jukurit voitti KooKoon 4–2 ja Mestiksen pronssiset mitalin matkasivat Mikkeliin. | Petri Lehtonen, Antti Laakso, Jesse Uronen, Turo Asplund, Tero Kettunen, Ilkka Kallioinen, Tomi Lindfors, Janne Jaakkola, Lauri Kinos, Timo Kuuluvainen | Kari Makkonen, Pekka Lipiäinen | Jukka Toivakka (Mikko Romo) | 1257 / 1695 |
Selityksiä: