Mikkelin Jukurit

Mikkelin Jukurit
Perustettu 1970
1970 Mikkelin Näppärät
1970 Jukurit ry
2009 Jukurit HC Oy
Kaupunki Mikkeli, Suomi
Kotiareena Let's Go Areena
– kapasiteetti 4 200
Sarjataso SM-liiga
Värit                    
Toimitusjohtaja Suomi Tero Kumela
Puheenjohtaja Suomi Juhana Tikka
Päävalmentaja Suomi Jonne Virtanen
Kapteeni Yhdysvallat Connor Ford
Yhteistyöseurat Suomi SaPKo (Suomi-sarja)
Media Länsi-Savo
Mestis-mitalit
Kultaa 7 (2001, 2002, 2003, 2006, 2013, 2015, 2016)
Hopeaa 4 (2004, 2007, 2011, 2014)
Pronssia 1 (2008)

Mikkelin Jukurit on vuonna 1970 perustettu mikkeliläinen jääkiekkoseura. Se on pelannut kaudesta 2016–2017 alkaen SM-liigassa. Tuohon saakka joukkue pelasi sarjatasoa alempana Mestiksessä, jossa he ovat voittaneet kultaa seitsemän kertaa, hopeaa neljästi ja pronssisijan kerran. Jukurit pelaa kotiottelunsa Let's Go Areenassa. Seuran virallinen, rekisteröity nimi on Jukurit HC Oy.

Historia

Perustaminen ja alkuvuodet

Mikkelin Jukurit sai alkunsa 28. heinäkuuta 1970, kun Mikkelin Palloilijoiden ja Mikkelin Pallo-Kissojen jääkiekkojaostot yhdistyivät. Jukurit merkittiin yhdistysrekisteriin 17. marraskuuta 1970.

Vasta perustettu Jukurit peri Mikkelin Palloilijoiden paikan jääkiekon maakuntasarjan Keski-Suomen lohkossa. Jukurit pelasi 1970-luvun loppuvaiheilla myös I-divisioonassa, mutta ei kyennyt vakiinnuttamaan paikkaansa sarjatasolla. I-divisioonassa joukkueen parhaaksi saavutukseksi jäi kauden 1977–1978 viides sija. Keväällä 1980 Jukurit putosi II-divisioonaan.

Seuraavan puolentoista vuosikymmenen aikana Jukurit pelasi II-divisioonassa vaihtelevalla menestyksellä.

Risto Dufvan aikakauden alku

Keväällä 1998 Jukureiden kauden viimeiseen II-divisioonan otteluun Kalevankankaalla myytiin 27 pääsylippua. Kauden yleisökeskiarvo oli alle 200 katsojaa. Arto Rantanen ja muu seuran johto päätti, että joukkueen on päästävä seuraavalle sarjatasolle. Joukkueessa ei ollut suuria ulkoisia arvoja joille rakentaa, mutta se oli käytännössä velaton.

Vesa Kääriäinen ja Seppo Hujanen alkoivat koota Seppo Simpasen ja Jukka Toivakan ympärille muita paikallisesta jääkiekosta kiinnostuneita liikemiehiä. Hujanen järjesti mikkeliläisille vierailun Hartwall-areenalle, jossa Aake Kalliala ja Hjallis Harkimo isännöivät liigaottelua ja suosittelivat kovasti jääkiekkotoimintaan ryhtymistä. Mikkeliläisliikemiesten joukko alkoi tämän jälkeen laskea seuraavan kauden budjetin perusteita. Joukosta muodostui Jukureiden edustusjoukkueen tukiryhmä.

Yhtenä Jukureiden kehittämiskonsulttina toiminut helsinkiläinen Kim Pihl vihjasi mikkeliläisille, että Oulun Kärpät SM-liigakarsintoihin johtanut valmentaja Risto Dufva oli vielä kevään korvalla 1998 ilman kiinnitystä seuraavaksi kaudeksi. Seppo Hujanen on todennut, että Jokereiden toimitusjohtaja Matti Virmanen suositteli Dufvaa parhaana saatavilla olevana valmentajana.

Kärppien päävalmentajan tehtävistä sivuun kesken kaiken joutunut Dufva oli Vierumäen urheiluopistolla maaliskuussa 1998, kun Kim Pihl soitti hänelle ja ehdotti tutustumista Mikkelin mahdollisuuksiin. Aluksi Dufva ei ollut asiasta kovinkaan kiinnostanut. Hän oli sopinut Oulun Kärppien kanssa oli, että hän nauttii täysistä palkkaeduista vielä vuoden. Useat I-divisioonan seurat tarjosivat Dufvalle valmentajan paikkaa. Hän lähti kuitenkin tapaamaan II-divisioonan joukkueiden edustajia Arto Rantasen kerrottua Dufvalle mikkeliläisten pitkän ajan suunnitelmista. Keskusteluissa mikkeliläiset kertoivat haluistaan nostaa Jukurit I-divisioonaan. Loppujen lopuksi Dufva teki kaksivuotisen valmentajasopimuksen Jukurien kanssa huhtikuussa 1998. Hän oli kiinnostunut seuran kehittämistyöstä pitkällä aikavälillä ennemminkin kuin taloudellisissa vaikeuksissa olleiden I-divisioonanseurojen tarjouksista. Hän muutti perheineen Mikkeliin.

Jukurit tarvitsi vielä toimitusjohtajan. Dufva kysyi Kärppien toimitusjohtajalta Juha Junnolta neuvoja, kuinka Jukureille saataisiin pätevä henkilö Jukurien ammattitoimitusjohtajaksi. Junno oli työskennellyt aikoinaan Kuopiossa ja hän tiesi, että silloinen kuopiolainen Matti Turunen asui tätä nykyä väliaikaisesti Mikkelissä. KalPan puheenjohtajana ja toiminnanjohtajana 1990-luvun alkuun asti toiminut Turunen opiskeli tuolloin Suomen Nuoriso-opistossa Mikkelissä. Turunen lupautui toiminnanjohtajaksi kolmeksi vuodeksi, kevääseen 2001 saakka. Hän aloitti työn kesäkuun alussa 1998. Jukurit oli ollut jo vuosikymmenet syrjässä jääkiekkokulttuurin kehityksestä, mutta Dufvan ja Turusen palkkaamisen ansiosta seura sai hyödykseen valmiit yhteydet Jääkiekkoliittoon ja useisiin tärkeisiin jääkiekkoseuroihin.

Jukurien nousu Suomi-sarjaan, 1998–1999

Risto Dufva pyysi entistä pelikaveriaan Pekka Lipiäistä kakkosvalmentajakseen. Dufva oli tunnettu jääkiekkopiireissä paitsi seuravalmentajana, myös nuorisomaajoukkueen tehtävistä. Näin ollen pelaajia, jotka halusivat pelata Mikkelissä oli ainakin II-divisioonan joukkueissa. Jukureissa oli lopulta uusia pelaajia lähes puolet. Kauden ensimmäistä kotiottelua Varkautta vastaan oli seuraamassa liki 700 maksanutta katsojaa, eli katsojamäärä ylitti miltei 500 hengellä edelliskauden katsojakeskiarvon. Jukurit voitti ottelun ylivoimaisesti lukemin 9–1.

Jukureiden pelaajat asettivat jatkosarjassa tavoitteekseen nousun neljän parhaan joukkoon. Ison pettymyksen riski oli joukkueen piirissä pienentynyt, sillä Suomen Jääkiekkoliitto oli päättänyt perustaa uuden Suomi-sarjan divisioonien väliin, joten vain viimeiseksi eli kahdeksanneksi jäävä joukkue joutuisi seuraavalla kaudella takaisin II-divisioonaan.

Lopulta Jukurit jäi pudotuspeleistä vain yhden pisteen päähän mutta nousi Suomi-sarjaan.

Dufvan ensimmäisen kauden tuloksena Jukureiden uskottavuus palautui, ja otteluiden yleisökesviarvo oli noin tuhat henkeä. Sen sijaan Jukurien taloustilanne oli noin puoli miljoonaa markkaa tappiolla. Jukurit toteutti liigatason markkinointia, mutta keräsi II-divisioonan tasoiset tuotot. Pääsponsorien panostuksia aikaistettiin, ja he lainasivat Jukureille henkilökohtaisia varojaan.

Suomi-sarjan mestaruus ja nousu Mestikseen, 1999–2000

Joukkue uudistui kevään ja kesän aikana, ja osa edellisen kauden pelaajista lopetti pelaamisen. Jukureilla oli hyvä maine nousevana ja laadukkaana seurana, ja uusia pelaajia Jukureihin tuli 16. Kahteen lohkoon jaettu uusi sarjataso herätti II-divisioonan aluelohkoja enemmän kiinnostusta. Jukurien kanssa etelälohkoon kuuluivat KalPa, Kiekko-Vantaa, KooVee, Anjalankosken Kiekko, Pitäjänmäen Tarmo, Heinolan Kiekko ja Kotkan Titaanit.

Jukurit menestyi Suomi-sarjassa paremmin kuin II-divisioonan neloslohkossa ja voitti Suomi-sarjan runkosarjan ylivoimaisesti. Syksyn 1999 odotetuin kohokohta kannattajien näkökulmasta oli konkurssin takia liigasta suoraan Suomi-sarjaan pudonneen KalPan ensimmäinen vierailu Jukurien vastustajana Kalevankankaalla 13. marraskuuta. Paikalla olikin 1 700 hengen yleisö. Jukurit voitti ottelun maalein 7–3. Runkosarjassa Jukurien yleisökeskiarvo oli 1 050 henkeä.

Suomi-sarjan pudotuspelit alkoivat maaliskuun alussa. Kaksi ensimmäistä sarjaa pelattiin paras kolmesta -järjestelmällä ja loppuottelut paras viidestä -järjestelmällä. Jukurit voitti ensin Kotkan Titaanit kahdella kotivoitolla. Sitten vastaan tuli pohjoislohkon Haukiputaan Ahmat, joka hävisi ensin Mikkelissä ja sen jälkeen Haukiputaalla.

Jukurit sai loppuotteluvastustajakseen Kiekko-Vantaan. Loppuottelusarjassa pelattiin Suomi-sarjan mestaruudesta siten, että myös hävinnyt joukkue pääsi I-divisioonan karsintoihin. Jukurit voitti ensimmäisen ottelun Kalevankankaalla maalein 3–1 ja toisen Vantaalla lukemin 2–3 Mikko Hakkaraisen jatkoaikamaalilla. Kolmas loppuottelu pelattiin Mikkelissä, missä Jukurit voitti jatkoajalla maalein 3–2 Lasse Kanervan tekemällä maalilla. Jukurien voittaessa mestaruuden Kalevankankaalla oli noin 3 500 katsojaa. Kyseessä oli maaliskuun viides kotiottelu ja samalla viides perättäinen Mikkelin jääkiekon kaikkien aikojen yleisöennätysottelu. Jukurien viiden Suomi-sarjan pudostusottelun yleisökeskiarvo oli 2 900 katsojaa, joka oli sata kertaa enemmän kuin Jukurien kevään 1998 viimeisen kotiottelun makseneiden katsojien määrä.

Jukureiden kausi jatkui mestaruuden jälkeen I-divisioonan karsintoihin SaPkoa vastaan. Nousukarsintojen paras viidestä -järjestelmällä pelattu ottelusarja alkoi Mikkelissä viikon kuluttua Suomi-sarjan päättymisestä lauantaina 25. maaliskuuta. Mikkelissä syntyi jälleen syntyi uusi yleisöennätys, kun yli 3 700 henkeä saapui seuraamaan ottelua. SaPko voitti ottelun lukemin 2–6 ja toisen lukemin 6–1, mutta Jukurit voitti loput kolme ottelua ja nousi I-divisioonaan, jonka nimi muutettiin Liigan sulkemisen myötä Mestikseksi.

Mestiksessä

Jukurit voitti heti ensimmäisellä Mestis-kaudellaan sarjan mestaruuden keväällä 2001. Joukkue voitti sarjan myös vuosina 2002 ja 2003. Vuonna 2002 Jukurit pelasi myös Continental Cupissa, jossa se sijoittui neljänneksi.

Keväällä 2004 Jukurit hävisi KalPalle Mestiksen loppuotteluissa saaden näin ollen hopeaa. Kaudella 2004–2005 NHL:ssa oli käynnissä työsulku, ja NHL-tähdillä Adam Hall, Kimmo Timonen, Sami Kapanen vahvistunut KalPa voitti Mestiksen runkosarjan ja Jukurit jäi tasaisilla suorituksillan toiseksi. Myös Jukureihin huhuttiin kovasti NHL-vahvistus Jody Shelleyta, joka kuitenkin siirtyi JYP:iin.

Jukurit voitti mestaruuden taas keväällä 2006, kun se voitti Sportin loppuotteluissa otteluvoitoin 3–1. Tuo kausi jäi Risto Dufvan viimeiseksi Jukureissa. Hänen saavutuksikseen jäivät neljä Mestiksen mestaruutta ja kaksi perättäistä sarjanousua.

Jukurit aloitti kauden 2006–2007 Reijo Ruotsalaisen valmennuksessa, mutta hän sai väistyä Pekka Lipiäisen tieltä tammikuussa. Jukurit saavutti Mestiksessä hopeaa ja pääsi pelaamaan SM-liigan tasonmittauksiin KalPaa vastaan. KalPa voitti sarjan suoraan otteluvoitoin 0–4, ja Jukureiden kausi päättyi seitsemän ottelun tappioputkeen.

KooKoo–Jukurit-ottelu 20. marraskuuta 2007

Kauden 2007–2008 Jukureita valmensi Kari Makkonen. Vaikeasta ja ailahtelevasta kaudesta huolimatta Jukurit saavutti pronssia. Seura ilmoitti 7. helmikuuta 2008 Kari Makkosen kahden vuoden jatkosopimuksesta ja seuran yhtiöittämisestä. Samalla jäähalli haluttiin uudistaa niin, että osa rahoituksesta tulisi yksityiseltä sektorilta.

Makkonen aloitti Jukureiden valmentajana myös syksyllä 2008, mutta hänet korvasi jo lokakuussa Pekka Lipiäinen. Kaudesta koitui Jukureiden osalta vaikea, ja joukkue jäi ensimmäistä kertaa Mestis-historiansa aikana ulos pudotuspeleistä. Jukurit sijoittui kauden päätteeksi yhdeksänneksi.

Nousu SM-liigaan

Jukurit-KalPa joulukuussa 2016

Suomen toiseksi korkeimmalla sarjatasolla pelannut Jukurit päätettiin nostaa kaudeksi 2016–2017 SM-sarjaan. Jääkiekon SM-liiga Oy:n lisenssitoimikunta hyväksyi Jukurien lisenssihakemuksen Liigaan. Liigan ja Mestistä hallinnoivan Suomen jääkiekkoliiton välinen sopimus antoi Jukureille mahdollisuuden anoa Liigan lisenssiä. Jukurit täytti lisenssin ehdot.

Vuoteen 2016 asti SM-liigan toimitusjohtajana toiminut Kimmo Rannisto korosti, että Jukurien organisaatio osoitti valmiutta ja vahvaa suunnitelmallisuutta liigapaikan eteen. Hän halusi korostaa, ettei Jukureilta vaadittu urheilullista menestystä vielä ensimmäisten kausien aikana, koska se olisi osoittanut liian haasteelliseksi.

Helmikuussa 2017 Jukureista tuli eurooppalaisten joukkueiden liittouman (engl. EHC Alliance) jäsen.

Kaudesta 2017–2018 alkaen

Mikkelissä elokuussa 2019

Kaudella 2021–2022 Jukurit HC Oy:n koko hallitus erosi tammikuun loppupuolella. Jukurit tiedotti, että syynä eroon oli luottamuspula joukkueen pääomistajan ja hallituksen välillä sekä erilainen käsitys seuran johtamismallista. Jukureille oli määrä valita uusi hallitus ylimääräisessä yhtiökokouksessa 16. helmikuuta 2022. Hallituksen eroa pidettiin yllätyksenä ainakin joukkueen menestyksen perusteella, sillä seura oli menestynyt kaudella hyvin.

Tunnukset

Nykyinen joukkue

Jukurit kaudella 2026–2027
Kokoonpano Valmentajat

Maalivahdit

Puolustajat

Hyökkääjät

Päävalmentaja

Apuvalmentajat


Selitykset
  • (C) Kapteeni
  • (A) Varakapteeni

Lähde: Eliteprospects Eliteprospects.
Päivitetty: 12. lokakuuta 2026

Joukkueenjohto

Tunnettuja pelaajia

Jäädytetyt pelinumerot

NHL-pelaajat

Kasvatit pääsarjatasolla

Tero Leinonen oli Jukurien ykkösmaalivahti, kun joukkue voitti Mestiksen mestaruuden vuonna 2001. Tämän jälkeen hänen tiensä aukesi SM-liigaan.

Mestiksessä palkitut

Kausi Valinta Voittaja
2000–2001 Vuoden valmentaja Suomi Risto Dufva
Ensimmäinen tähdistökentällinen Suomi Pasi Järvinen
Toinen tähdistökentällinen Suomi Lasse Kanerva
Toinen tähdistökentällinen Suomi Tommi Kovanen
Toinen tähdistökentällinen Suomi Tero Leinonen
Toinen tähdistökentällinen Suomi Jani-Matti Loikala
Tehopelaaja
Ensimmäinen tähdistökentällinen
Suomi Jani Väänänen
Fair Play -joukkue Mikkelin Jukurit
2001–2002 Ensimmäinen tähdistökentällinen Suomi Jari Korhonen
Herrasmiespelaaja
Toinen tähdistökentällinen
Suomi Petri Lehtonen
Ensimmäinen tähdistökentällinen Suomi Mikko Liukkonen
Fair Play -joukkue Mikkelin Jukurit
2002–2003 Toinen tähdistökentällinen Suomi Pasi Järvinen
Ensimmäinen tähdistökentällinen Suomi Tommi Kovanen
Tehopelaaja
Toinen tähdistökentällinen
Suomi Antti Laakso
Toinen tähdistökentällinen Suomi Petri Lehtonen
Pudotuspelien arvokkain pelaaja
Toinen tähdistökentällinen
Suomi Tommi Nikkilä
Fair Play -joukkue Mikkelin Jukurit
2003–2004 Ensimmäinen tähdistökentällinen Suomi Petri Lehtonen
Ensimmäinen tähdistökentällinen Suomi Jussi Timonen
Fair Play -joukkue Mikkelin Jukurit
2004–2005 Kultainen kiekko
Paras maalivahti
Toinen tähdistökentällinen
Suomi Mikko Strömberg
Fair Play -joukkue Mikkelin Jukurit
2005–2006 Vuoden valmentaja Suomi Risto Dufva
Toinen tähdistökentällinen Suomi Markku Erholtz
Ensimmäinen tähdistökentällinen Suomi Kalle Kaijomaa
Paras maalivahti
Pudotuspelien paras pelaaja
Toinen tähdistökentällinen
Suomi Jaakko Suomalainen
2007–2008 Fair Play -joukkue Mikkelin Jukurit
2010–2011 Tehopelaaja (Jari Hirsimäki -palkinto) Suomi Markku Flinck
Paras puolustaja (Jari Lippojoki -palkinto)
Ensimmäinen tähdistökentällinen
Suomi Ilkka Kallioinen
Toinen tähdistökentällinen Suomi Olli Korkeavuori
Paras maalintekijä (Kai Nurminen -palkinto)
Ensimmäinen tähdistökentällinen
Suomi Sami Lähteenmäki
Toinen tähdistökentällinen Suomi Kai Tillanen
2011–2012 Paras puolustaja (Jari Lippojoki -palkinto) Suomi Vesa Kulmala
Toinen tähdistökentällinen Suomi Jesper Piitulainen
2012–2013 Paras puolustaja (Jari Lippojoki -palkinto)
Ensimmäinen tähdistökentällinen
Suomi Rony Ahonen
Pudotuspelien arvokkain pelaaja (Håkan Hjerpe -palkinto) Suomi Turo Asplund
Paras maalivahti (Pasi Nurminen -palkinto)
Ensimmäinen tähdistökentällinen
Italia Andreas Bernard
Ensimmäinen tähdistökentällinen Suomi Pasi Järvinen
Vuoden tulokas (Petri Varis -palkinto)
Toinen tähdistökentällinen
Suomi Mika Partanen
Vuoden valmentaja (Raimo Määttänen -palkinto) Suomi Jarno Pikkarainen
Fair Play -joukkue Mikkelin Jukurit
2013–2014 Veikkauksen Kultainen Kypärä -kilpailun voittaja Suomi Toni Jalo
Fanipalkinto Suomi Jukurit SarvisClub
2014–2015 Pudotuspelien arvokkain pelaaja (Håkan Hjerpe -palkinto) Ranska Anthony Guttig
Paras puolustaja (Jari Lippojoki -palkinto)
Ensimmäinen tähdistökentällinen
Suomi Santeri Lukka
Ensimmäinen tähdistökentällinen Suomi Miikka Männikkö
Tehopelaaja (Jari Hirsimäki -palkinto) Suomi Oula Palve
Vuoden valmentaja (Raimo Määttänen -palkinto) Suomi Antti Pennanen
Toinen tähdistökentällinen Ranska Ronan Quemener
2015–2016 Tehopelaaja (Jari Hirsimäki -palkinto) Suomi Teemu Henritius
Ensimmäinen tähdistökentällinen Suomi Marko Kauppinen
Kultainen kiekko
Paras hyökkääjä (Mika Helkearo -palkinto)
Pistepörssin voittaja (Jouni Rinne -palkinto)
Paras maalintekijä (Kai Nurminen -palkinto)
Ensimmäinen tähdistökentällinen
Suomi Oula Palve
Ensimmäinen tähdistökentällinen Suomi Roope Ranta
Paras puolustaja (Jari Lippojoki -palkinto)
Ensimmäinen tähdistökentällinen
Suomi Teemu Suhonen
Toinen tähdistökentällinen Suomi Jaakko Turtiainen
Herrasmiespelaaja (Waltteri Immonen -palkinto) Suomi Teemu Turunen

SM-liigassa palkitut

Kausi Valinta Voittaja
2016–2017 Pekka Rautakallio -palkinto (paras puolustaja)
SM-liigan tähdistökentällinen
Suomi Miika Koivisto
2021–2022 Kalevi Numminen -palkinto (paras valmentaja) Suomi Olli Jokinen
Lasse Oksanen -palkinto (runkosarjan paras pelaaja) Suomi Petrus Palmu
Alumnien tähtipelaaja Suomi Oskari Salminen
2022–2023 Jarmo Wasaman muistopalkinto (paras tulokas) Suomi Niko Huuhtanen

Valmentajat ja tilastot 2000-luvulla

Mestis

SM-liiga

Sijoitukset SM-liigassa

Lähteet

Viitteet

  1. ↑ Jukurit HC Oy https://jukurit.fi/fi. https://jukurit.fi/fi. ”Virallinen nimi: Jukurit HC Oy” Viitattu 21.12.2020.
  2. 1 2 Jukurit HC Oy kauppalehti.fi. Alma Talent Oy. ”Virallinen nimi: Jukurit HC Oy” Viitattu 12.3.2017.
  3. 1 2 JUKURIT HC OY is.fi. Sanoma Media Finland Oy. ”Y-tunnus 2275526-0” Viitattu 12.3.2017.
  4. ↑ http://mikkelinjaahalli.fi/yhteystiedot/ (Arkistoitu – Internet Archive)
  5. ↑ http://www.jukurit.fi/jukurit/www/fi/jukurit/historia.php
  6. ↑ http://www.jukurit.fi/jukurit/www/fi/ajankohtaista/index.php?we_objectID=4969
  7. 1 2 Mikkelin Jukurit nousee Liigaan! liiga.fi. 10.9.2015. Jääkiekon SM-liiga Oy. Arkistoitu 12.6.2018. Viitattu 12.3.2016.
  8. ↑ JUKURIT MUKAAN EUROOPPALAISTEN JOUKKUEIDEN LIITTOUMAAN jukurit.fi. 10.2.2017. Jukurit HC Oy. ”Mikkelin Jukureista tuli perjantaina European Hockey Clubsin jäsen.” Viitattu 12.3.2017.
  9. ↑ Teemu Suvinen: SM-liigan sensaatioseurassa kuohuu: koko hallitus erosi! Ilta-Sanomat. 25.1.2022. Viitattu 25.1.2022.
  10. ↑ Elite Prospects (englanniksi)
  11. ↑ Jukureiden liigavalmentajat julki – Dufva ja Nieminen joukkueen peräsimeen Jatkoaika.com. 19.9.2015. Jatkoaika r.y. Viitattu 21.9.2015.
  12. ↑ Pekka Kangasalustasta Jukureiden uusi päävalmentaja - "Hänellä on tähän tehtävään vaadittavaa intohimoa ja osaamista" Jatkoaika.com. 27.4.2018. Jatkoaika r.y. Viitattu 27.4.2018.
  13. ↑ Seppä, Lassi: Pekka Kangasalusta syrjään Jukurien päävalmentajan paikalta − Marko Kauppinen tarttuu ruoriin välittömästi Jatkoaika.com. 6.1.2020. Jatkoaika r.y. Viitattu 17.2.2020.
  14. ↑ Seppä, Lassi: Marko Kauppinen on vapautettu Jukurien päävalmentajapestistä Jatkoaika.com. 12.3.2021. Jatkoaika r.y. Viitattu 14.4.2021.
  15. ↑ Olli Jokisesta Jukurien liigajoukkueen seuraava päävalmentaja jukurit.fi. 15.2.2021. Jatkoaika r.y. Viitattu 14.4.2021.
  16. 1 2 Marko Tuomainen on vapautettu tehtävistään – Jonne Virtanen uudeksi päävalmentajaksi jukurit.fi. Viitattu 14.1.2025. (englanniksi)
  17. ↑ Kirja: Janne Viitamies, Mikkelin Jukurit ja Mestis 2001 – ensimmäinen kevät

Aiheesta muualla