Akuutti (tarke)

 
Latinalaisen kirjaimiston täydennyksiä
ĀāÀàÄäÅåÃãĈĉ
ČčĆćÇçÐðĐđƉɖ
ÉéËëÊêƑƒĞğĜĝǦǧ
ĠġĤĥĦħÏïIıİiǨǩ
ĿŀŁłŊŋŃńÑñƠơ
ÔôŐőÕõŌōÖöØø
ŘřſŜŝŠšŞşŦŧ
ÞþŮůŬŭŰűÜüŴŵ
ǷƿȲȳŹźŽžŻżƷʒ
Ligatuureja
ÆæIJ ijŒœẞß
Tarkkeita
´`^ˇ
¨˜¯
Luettelo kirjaimista

Akuutti (lat. acūta, engl. acute accent, ransk. accent aigu) on diakriittinen merkki eli tarke, jota käytetään kirjainten päällä monissa latinalaisilla, kyrillisillä tai kreikkalaisilla aakkosilla kirjoitetuissa kielissä. Suomessa sitä käytetään vain joissakin vierasperäisissä nimissä, varsinkin ruotsalaiseen tapaan: Lundán, Procopé, Sirén ym.

Historia

Akuutin varhainen edeltäjä oli apeksi, jota käytetään latinassa toisinaan merkitsemään pitkää vokaalia.

Akuutti kreikassa

Akuutti alfan päällä.

Muinaiskreikassa korkomerkit otettiin muiden diakriittisten merkkien ohella käyttöön niin kutsuttuna polytonisena ortografiana Aleksanteri Suuren jälkeisenä aikana. Alun perin ne olivat sävelkulun merkkejä. Akuutti oli nousevan koron merkki, kun taas gravis osoitti matalampaa korkoa ja sirkumfleksi tarkoitti, että tavun alkuosassa ääni nousee mutta laskee jälleen sen lopussa.

Akuutti voi muinaiskreikassa esiintyä sekä lyhyessä että pitkässä tavussa ja ainoastaan sanan kolmessa viimeisessä tavussa; kolmanneksi viimeisessä tavussa kuitenkin vain silloin, jos viimeinen tavu on lyhyt. Se merkittiin tavun vokaalille tai diftongissa sen jälkimmäiselle vokaalille. Akuutin kreikankielinen nimi on okseia (ὀξεῖα, nykykreikaksi οξεία, oxeía), joka merkitsee terävää tai korkeaa, mikä nimi aikoinaan käännettiin latinan sanalla acūta ’teroitettu’.

Nykykreikassa tällaista sävelkulkua ei enää esiinny, ja akuutista on tullut nykyisessä monotonisessa ortografiassa painotetun tavun merkki.

Käyttö nykykielissä

Painon merkkinä

Useissa kielissä akuutilla osoitetaan painotetun tavun vokaali:

Äännearvon merkkinä: avoimet ja suljetut vokaalit

Useissa romaanisissa kielissä sekä myös kelttiläisessä gaelin kielessä akuuttia käytetään erottamaan eri vokaaliäänteitä toisistaan. Akuutti merkitsee yleensä suljetumpaa vokaalia kuin vastaava vokaali graviksella varustettuna tai ilman tarketta. Ranskaa lukuun ottamatta se esiintyy vain painollisessa tavussa.

Pituuden merkkinä

Pitkät vokaalit

  • Klassisessa latinassa akuuttia muistuttava apeksimerkki on pitkän vokaalin merkki.
  • Tšekissä akuutti (tšek. čárka): á, é, í, ó, ú ja ý merkitsevät pitkiä vokaaleja; vastaavat lyhyet vokaalit ovat a, e, i, o, u ja y. Sanan sisällä tai lopussa pitkän u:n merkkinä käytetään sen sijasta kuitenkin rengasta (tšek. kroužek): ů.
  • Unkarin kielessä á, é, í, ó ja ú ovat pitkiä vokaaleja, joita vastaavat lyhyet vokaalit ovat a, e, i, o ja u. Näistä kaksi ensimmäistä kuitenkin eroavat vastaavista lyhyistä myös laadultaan: lyhyt a on pyöreä [ɒ] mutta pitkä á pyöristymätön [aː], ja lyhyt e ääntyy kuten suomen ä [ɛ] mutta pitkä é samoin kuin suomen pitkä e. Vokaaleja ö ja ü vastaavat pitkät vokaalit merkitään kaksinkertaisella akuutilla: ő, ű.
  • Myös iirissä akuutti (iiriksi sineadh fada) on myös pitkän vokaalin merkki.
  • Muinaisnorjassa á, é, í, ó, ú, ý merkitsivät pitkiä, a, e, i, o, u, y vastaavia lyhyitä vokaaleja. Joskus myös <ø>:tä vastaava pitkä vokaali merkittiin <ǿ>, mutta tavallisimmin <œ>. Joskus myös muinaisislannissa lyhyen aikaa esiintynyt pitkä /ǫ/ merkittiin akuutilla: <ǫ>, mutta sen ohella käytettiin myös ö:tä tai pituusmerkkiä: <ǭ>. Tavallisimmin se kuitenkin kirjoitettiin aivan samoin kuin á, joista se olikin kehittynyt umlaut-ilmiön vaikutuksesta.
  • Myös slovakin kielessä akuutti (sloveeniksi dĺžeň) merkitsee pitkää vokaalia, mutta paitsi vokaaleissa á, é, í, ó, ú ja ý, se esiintyy myös vokaalin tavoin käyttäytyvissä tavuamuodostavissa konsonanteissa ŕ ja ĺ.
  • Länsimaissa akuuttia käytettiin 1700-luvulta 1900-luvun alkupuolelle saakka pitkän vokaalin merkkinä (á, í, ú) myös translitteroitaessa arabian- ja persiankielisiä tekstejä. Nykyään sen sijasta käytetään tavallisimmin pituusmerkkiä: ā, ī, ū, ei kuitenkaan Bahá'í-ortografiassa.

Lyhyet vokaalit

Liudentumisen merkkinä

Akuuttia muistuttava, mutta siitä erotettava merkki esiintyy muutamissa kielissä myös konsonanttien päällä ja merkitsee liudentunutta konsonanttia.

Puolan kielessä merkin nimi on kreska, ja se kuuluu osana neljään konsonantti- ja yhteen vokaalikirjaimeen (ć, ń, ś, ź ja ó. Konsonanteissa se osoittaa liudentumista, esimerkiksi sanassa sześć ˈʂɛɕtɕ (lukusana 6). Kreska muistuttaa tšekissä ja eräissä muissa slaavilaisissa kielissä esiintyvää háček-merkkiä, joka kuitenkin tarkoittaa postalveolaarista konsonanttia. Puolalaisessa typografiassa kreska on perinteisesti ollut lähempänä pystysuoraa asentoa kuin akuutti muissa kielissä ja sijoitettu hieman kirjaimen keskikohdan oikealle puolelle. Unicodessa puolalainen kreskalla varustettu ó on kuitenkin tulkittu samaksi merkiksi kuin muissa kielissä esiintyvä akuutilla varustettu ó.

Serbokroaatissa ć merkitsee liudentunutta t-äännettä samoin kuin puolassakin.

Makedonian kielen latinisaatiossa ǵ and ḱ vastaavat kyrillisiä kirjaimia ѓ ja ќ, ja ne tarkoittavat liudentuneita tai alveopalataalisia konsonantteja, joskin tavallisimmin niiden sijasta käytetään merkintäjä gj ja kj (tai đ ja ć). Samoilla kirjaimilla merkitään kielitieteellisissä teoksissa indoeurooppalaisen kantakielen oletetut äänteet /ɡʲ/ ja /kʲ/.

Sävelkulun merkkinä

Vietnamilaisessa Quốc Ngữ -kirjaimistossa akuutti merkitsee nousevaa toonia. Samalla tavalla akuuttia käytetään mandariinikiinan Pinyin -romanisaatiossa. jossa sen sijasta voidaan kuitenkin vaihtoehtoisesti käyttää numeroa 2 tavun jäljessä: lái = lai2. Kantoninkiinan Yale -romanisaatiossa akuutti merkitsee yleensä toista toonia, paitsi jos vokaalin jäljessä on h, jolloin se merkitsee viidettä toonia (jos numeroa käytetään, h jätetään pois): má = ma2, máh - ma5.

Monissa afrikkalaisissa kielissä sekä athabasca-kielissä akuutti merkitsee korkeaa toonia, esimerkiksi joruban sanassa apá ’käsivarsi’, nobiinin sanassa fénti ’taateli’, ekotin sanassa kalàwa ’vene’ ja navajon sanassa t’áá ’oikea’.

Akuuttia käytetään serbokroaatin sanakirjoissa ja kielitieteellisissä julkaisuissa osoittamaan nousevaa sävelkulkua, mutta tavallisissa teksteissä sitä ei käytetä.

Homonyymien erotusmerkki

Muutamissa kielissä akuuttia käytetään toisinaan erottamaan eräät samoin äännettävät sanat, jotka muutoin kirjoitettaisiinkin samoin.

Tietyn sanan korostus

Hollannin kielessä akuuttia voidaan käyttää korostamaan jotakin tiettyä sanaa lauseessa, esimerkiksi Dit is ónze auto, niet die van jullie, "Tämä on meidän automme, ei teidän." Tässä esimerkissä ónze on vain korostetumpi muoto sanasta onze. Akuutti esiintyy myös sukunimissä kuten Piét, Piél, Plusjé ja Hofsté.

Tanskan kielessä akuuttia voidaan myös käyttää korostamaan joitakin sanoja, erityisesti sanaa der ("siellä"), esimerkiksi: Der kan ikke være mange mennesker dér ("Siellä ei voi olla paljon ihmisiä") tai 'Dér skal vi hen ("Juuri sinne me menemme.")

Muita ääntämiseen liittyviä merkityksiä

Islanninkielinen tekstinäyte

Muita käyttöjä

Käyttö englannissa

Muiden diakriittisten merkkien tavoin akuutti esiintyy englannin kielessä tavallisimmin sellaisissa ranskalaisperäisissä lainasanoissa, joissa se on myös alkukielessä. Sellaisia ovat esimerkiksi attaché, blasé, canapé, cliché, communiqué, café, décor, déjà vu, détente, élite, entrée, exposé, mêlée, fiancé, fiancée, papier-mâché, passé, pâté, piqué, plié, repoussé, résumé, risqué, sauté, roué, séance, naïveté, toupée ja touché. Tavallisimmin sitä käytetään englannissa vain sanoissa, jotka päättyvät é tai ée ja jotka ilman akuuttia kirjoitettuina viittaisivat toisenlaiseen ääntämykseen. Niinpä ranskalaisperäinen sana résumé ("yhteenveto") kirjoitetaan englannissa tavallisimmin resumé, vain yhdellä akuutilla, mutta myös kirjoitusasuja resume. Mikäli tällaiset sanat tai sanonnat ovat sitaattilainan luontoisia, ne usein myös kursivoidaan niiden esiintyessä englanninkielissä tekstissä, esimerkiksi coup d’état, pièce de résistance, crème brûlée ja ancien régime.

Joskus, tosin harvoin, akuuttia käytetään englannissa myös runollisiin tarkoituksiin:

Akuutti tietotekniikassa

SelitysMerkkiUnicodeHTML
yläpuolinen
akuutti
◌́
kirjaimen päällä, aksentti
U+0301&#769;
◌́
kirjaimen päällä, tooni
U+0341&#833;
◌´
erillisenä
U+00B4&acute;
&#180;
◌ˊ
erillisenä
U+02CA&#714;
kaksin-
kertainen
akuutti
◌̋
kirjaimen päällä
U+030B&#779;
◌˝
erillisenä
U+02DD&#733;
alapuolinen
akuutti
◌̗
kirjaimen päällä
U+0317&#791;
toinen
tarke
Latinalaiset
— Á
á
U+00C1
U+00E1
&#193;
&#225;
É
é
U+00C9
U+00E9
&#201;
&#233;
Í
í
U+00CD
U+00ED
&#205;
&#237;
Ó
ó
U+00D3
U+00F3
&#211;
&#243;
Ú
ú
U+00DA
U+00FA
&#218;
&#250;
Ý
ý
U+00DD
U+00FD
&#221;
&#253;
Ǽ
ǽ
U+01FC
U+01FD
&#508;
&#509;
Ǿ
ǿ
U+01FE
U+01FF
&#510;
&#511;
Ć
ć
U+0106
U+0107
&#262;
&#263;
Ǵ
ǵ
U+01F4
U+01F5
&#500;
&#501;
Ḱ
ḱ
U+1E30
U+1E31
&#7728;
&#7729;
Ĺ
ĺ
U+0139
U+013A
&#313;
&#314;
Ḿ
ḿ
U+1E3E
U+1E3F
&#7742;
&#7743;
Ń
ń
U+0143
U+0144
&#323;
&#324;
Ṕ
ṕ
U+1E54
U+1E55
&#7764;
&#7765;
Ŕ
ŕ
U+0154
U+0155
&#340;
&#341;
Ś
ś
U+015A
U+015B
&#346;
&#347;
Ẃ
ẃ
U+1E82
U+1E83
&#7810;
&#7811;
Ź
ź
U+0179
U+017A
&#377;
&#378;
kaksinkertainen
akuutti
Ő
ő
U+0150
U+0151
&#336;
&#337;
Ű
ű
U+0170
U+0171
&#368;
&#369;
diaeresis Ǘ
ǘ
U+01D7
U+01D8
&#471;
&#472;
Ḯ
ḯ
U+1E2E
U+1E2F
&#7726;
&#7727;
rengas Ǻ
ǻ
U+01FA
U+01FB
&#506;
&#507;
sedilji Ḉ
ḉ
U+1E08
U+1E09
&#7688;
&#7689;
pituusmerkki Ḗ
ḗ
U+1E16
U+1E17
&#7702;
&#7703;
Ṓ
ṓ
U+1E52
U+1E53
&#7762;
&#7763;
tilde Ṍ
ṍ
U+1E4C
U+1E4D
&#7756;
&#7757;
Ṹ
ṹ
U+1E78
U+1E79
&#7800;
&#7801;
piste Ṥ
ṥ
U+1E64
U+1E65
&#7780;
&#7781;
sirkumfleksi Ấ
ấ
U+1EA4
U+1EA5
&#7844;
&#7845;
Ế
ế
U+1EBE
U+1EBF
&#7870;
&#7871;
Ố
ố
U+1ED0
U+1ED1
&#7888;
&#7889;
brevis Ắ
ắ
U+1EAE
U+1EAF
&#7854;
&#7855;
sarvi Ớ
ớ
U+1EDA
U+1EDB
&#7898;
&#7899;
Ứ
ứ
U+1EE8
U+1EE9
&#7912;
&#7913;
Kreikkalaiset
— Ά
ά
U+0386
U+03AC
&#902;
&#940;
Έ
έ
U+0388
U+03AD
&#904;
&#941;
Ή
ή
U+0389
U+03AE
&#905;
&#942;
Ί
ί
U+038A
U+03AF
&#906;
&#943;
Ό
ό
U+038C
U+03CC
&#908;
&#972;
Ύ
ύ
U+038E
U+03CD
&#910;
&#973;
Ώ
ώ
U+038F
U+03CE
&#911;
&#974;
diaeresis —
ΐ
—
U+0390
—
&#912;
—
ΰ
—
U+03B0
—
&#944;
Kyrilliset
— Ӳ
ӳ
U+04F2
U+04F3
&#1266;
&#1267;

Standardissa ISO 8859-1 ja Windows-1252:n merkkivalikoimassa ovat mukana á, é, í, ó, ú, ý ja niitä vastaavat isot kirjaimet. Unicodessa on mukana suuri joukko muitakin akuutilla varustettuja kirjaimia.

Microsoft Windows

Windows-käyttöjärjestelmässä akuutilla varustetut kirjaimet saadaan aikaan pitämällä alt-näppäintä alhalla ja näppäilemällä näppäimistön oikeassa laidassa olevalla numeronäppäimistöllä kolmirivinen koodi. Ennen kuin akuutti tuli mukaan espanjalaiseen näppäimistöön, espanjankielisten käyttäjien oli opeteltava nämä koodit ulkoa, mikäli he halusivat saada akuutin mukaan kirjoittamaansa tekstiin. Jotkut kuitenkin antoivat mieluummin Microsoft Wordin oikolukutoiminnon lisätä aksentit. Jotkut nuoret käyttäjät ottivatkin tavakseen jättää aksentit kokonaan pois. Nämä koodiarvot ovat:

Joissakin näppäimistötyypeissä nämä kirjaimet saadaan myös pitämällä Ctrl- ja Alt- tai vaihtoehtoisesti AltGr -näppäintä alhaalla samanaikaisesti kuin painetaan kyseisen kirjaimen näppäintä.

Microsoft Office

Microsoft Officen ohjelmissa (Word, Powerpoint, Excel, Access ym.) akuutilla varustettu kirjain saadaan pitämällä Ctrl-näppäin alhaalla ja painamalla heittomerkkinäppäintä ('), minkä jälkeen sormi poistetaan Crtl-näppäimeltä ja painetaan sen kirjaimen näppäintä, jonka päälle akuutti halutaan.

Macintosh OS X

Macintosh-tietokoneella akuutti saadaan vokaalin päälle painamalla Option·e ja sen jälkeen vokaalin näppäintä, joka voi myös olla iso kirjain. Esimerkiksi á saadaan näppäilemällä Option·e ja sen jälkeen a, ja Á vastaavasti näppäilemällä Option·e ja sen jälkeen ⇧ Shift·a.

Näppäimistö

Koska tietokoneen näppäimistössä on vain rajallinen määrä näppäimiä, siinä ei ole eri näppäintä jokaiselle aksentilla varustetulle kirjaimelle. Sen sijaan näppäimistössä on yleensä yläoikealla tarkenäppäin, jolla saadaan akuutti tai, jos samanaikaisesti painetaan vaihtonäppäintä, gravis. Tämä näppäin on sikäli poikkeuksellinen, että sitä painettaessa merkki ei tule näyttöruudulla heti näkyviin, mutta jos sen jälkeen painetaan jonkin vokaalin näppäintä, saadaan kyseinen vokaali, jonka päällä on akuutti (tai graavis). (Tarkenteellista vokaalia vastaava ASCII- tai Unicode -arvo on kuitenkin aivan toinen kuin tarkkeettoman, eli tietokoneen kannalta kyseessä on aivan eri merkki.) Jos sen sijaan akuuttinäppäinen jälkeen painetaan muuta kuin vokaalinäppäintä, akuutti tulee näkyviin omana merkkinään.

Myös kirjoituskoneissa on vanhastaan vastaavassa kohdassa näppäin, jolla saadaan akuutti tai gravis. Tämä näppäin eroaa muista siinä, että sen painamisen jälkeen tela, jonka ympärillä kirjoituspaperi on, ei siirry, minkä vuoksi sen jälkeen näppäiltävä kirjain tulee näkyviin akuuttimerkin alle.

Internet

Joillakin sivustoilla kuten Wikipediassa ja Alta Vistan automaattisessa kääntäjässä akuutilla varustetut kirjaimet saadaan klikkaamalla näytön laidassa olevasta laatikosta kyseistä kirjainta.

Rajoituksia

Hollannin kielessä muutamissa sanoissa (esimerkiksi blíj́f, míj́, zíj́ ja wíj́ten) akuutti pitäisi merkitä sekä i:n että j:n päälle. Mikäli akuutilla varustettu j ei sisälly käytettävissä olevaan merkkivalikoimaan, akuutti merkitään käytännössä usein vain i:n päälle (blíjf, míj, zíj, wíjten), mikä kuitenkin on kielen oikeinkirjoitussääntöjen vastaista.

Katso myös

Lähteet

Viitteet

  1. 1 2 Pakarinen, Weikko: ”Korko”, Kreikan kielioppi, 6. painos, s. 4. Suomalaisen kirjallisuuden seura, 1993. ISBN 951-717-781-X
  2. ↑ Kiilunen, Jarmo & Nikki, Nina: Alfasta oomegaan. Uuden testamentin kreikan tukipaketti, s. 136–137. (Suomen eksegeettisen seuran julkaisuja 103) Helsinki: Suomen eksegeettinen seura, 2013. ISBN 978-951-9217-58-1
  3. ↑ Liddell, Henry George & Scott, Robert: ὀξύς A Greek-English Lexicon. 1940. Oxford: Clarendon Press / Perseus Digital Library, Tufts University. (englanniksi)
  4. 1 2 3 All you need to design a font with correct accents: Acute diacritics.typo.cz. Viitattu 6.7.2016.
  5. 1 2 3 4 Lavotha, Ödön & Tervonen, Viljo: ”Oikeinkirjoitus”, Unkarin oppikirja, s. 97—99. Suomalaisen kirjallisuuden seura, 1961.
  6. ↑ Polish Diacritics: Kreska: Not exactly acute twardoch.com.
  7. ↑ Diacritics Norwegian language council. Arkistoitu 23.9.2007. Viitattu 6.7.2016. (norjaksi)
  8. ↑ Svonni, E. Mikael: Sámegiel-ruoŧagiel skuvlasátnelistu, s. III. Sámiskuvlastivra, 1984. ISBN 91-7716-008-8
  9. ↑ Trask, Larry: The History of Basque. Routledge, 1997. ISBN 0-415-13116-2
  10. ↑ Sotavent-Pedagogía: Uso y desuso de los acentos pedagogia8020.blogspot.com. Viitattu 6.7.2016. (espanjaksi)
  11. ↑ Babelfish automatic translator
  12. ↑ "Klemtoonteken (algemeen)"
Käännös suomeksi
Käännös suomeksi
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäinen artikkeli: en:Acute accent