| Harald Dahlman | |
|---|---|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 24. huhtikuuta 1907 Karjalohja |
| Kuollut | 28. helmikuuta 1940 (32 vuotta) Vatnuori, Koiviston maalaiskunta |
| Kansalaisuus | Suomi |
| Uran tiedot | |
| Lempinimi | Hara |
| Laji | korkeushyppy, kymmenottelu |
| Seura | Fiskars IF (–1924) KIF (1925–31) HIFK |
| Kilpauran kesto | 1924–1932 |
| Valmentaja | Calle Silverstrand |
| Saavutukset | |
| Ennätykset | korkeus 194,3 (1931) keihäs 51,98 (1926) |
Harald Alexander Dahlman (24. huhtikuuta 1907 Karjalohja – 28. helmikuuta 1940 Vatnuori, Koiviston maalaiskunta) oli suomalainen yleisurheilija. Hänen päälajinsa oli korkeushyppy ja parhaaksi hyppyvuodeksi muodostui vuosi 1931. Dahlman kaatui talvisodan loppuvaiheessa.
Harald Dahlman kilpaili nuoruudessaan mäenlaskussa ja hiihdossa, jotka 1920-luvulla hänen kotiseudullaan Fiskarsissa olivat paikallisen seuran Fiskars IF:n suosittuja urheilumuotoja. Vuonna 1926 hän muutti Helsinkiin, ja seuraksi vaihtui KIF. Päälajiksi tuli yleisurheilu ja erityisesti korkeushyppy, jossa hän otti 1920-luvun lopulla useita SFI:n korkeushypyn mestaruuksia. Vuonna 1930 hän voitti myös SFI:n kymmenottelumestaruuden.
Vuonna 1929 Dahlman otti ensimmäisen Suomen mestaruusmitalin sijoittuessaan korkeudessa kolmanneksi tuloksella 180 cm Armas Wahlstedtin voittaessa 5 cm paremmalla tuloksella. Seuraavana vuonna hän voitti SM-hopeaa jälleen tuloksella 180 cm voiton mennessä Ilmari Reinikalle 5 cm paremmalla tuloksella. Samana vuonna hän edusti Suomea Unkari-maaottelussa. Vuodesta 1931 tuli Dahlmanin paras vuosi, vaikka hän joutui jättämään mestaruuskisat väliin. Hän paransi kesän aikana kaksi kertaa Suomen ennätystä; ensin kesäkuussa 192,6:een yhdessä Reinikan kanssa ja elokuussa tulokseen 194,3. Hän edusti saman syksynä vielä Ruotsi-maaottelussa. Seuraava vuosi oli olympiavuosi, mutta Dahlman ei onnistunut nousemaan olympiajoukkueeseen. Ilmari Reinikka nousi joukkueeseen ja olikin olympialaisissa paras eurooppalainen 5. sijalla. Olympialaisten aikaan järjestetyissä SM-kisoissa Dahlman sijoittui toiseksi Veikko Peräsalon jälkeen. Korkeushyppyuran jälkeen hän jatkoi HIFK:n riveissä keilailussa.
Talvisodassa Dahlman oli alikersanttina Erillinen pataljoona 19:n riveissä. Hän kaatui perääntymisvaiheessa Koiviston maalaiskunnan Vatnuorissa.