Kokoomuksen Nuorten Liitto ry (lyh. KNL, yleensä Kokoomusnuoret) on Kansallisen Kokoomuksen nuorisojärjestö. Kokoomusnuoret on perustettu 22. toukokuuta 1927, mutta varsinainen toiminta alkoi 4. marraskuuta 1928, jolloin järjestön paikallistoiminta yhdistyi valtakunnalliseksi.
Kokoomusnuoriin kuului 1 887 jäsentä vuonna 2024.
Historia
Ensimmäisinä vuosikymmeninään (1928–1943) Kokoomuksen Nuorten Liitto oli varsin heikko toimija puolueensa sisällä. Se oli epäedullisessa kilpailuasemassa aikansa nuorisosta, kun oikeistolaisesti ajattelevat aktiiviset nuoret toimivat mieluummin IKL:n ja Akateemisen Karjala-seuran riveissä.
Vaaran vuosina 1944–1948 KNL joutui Punaisen Valpon silmätikuksi. Valpo ja sen toimia ohjannut Suomen Kommunistinen Puolue pyrkivät löytämään todisteita KNL:n ”äärioikeistolaisuudesta” ja ”fasistisuudesta” saadakseen sen kielletyksi ja lakkautetuksi. KNL kuitenkin vältti lakkauttamisen. Lisäksi järjestön taistelu olemassaolostaan lisäsi merkittävästi sen kiinnostavuutta aikansa nuorison silmissä, mikä johti jäsenmäärän kasvuun ja toiminnan selvään aktivoitumiseen järjestön alkuvuosikymmeniin verrattuna. Vuoteen 1948 mennessä jäsenmäärä nousi 26 000:een ja paikallisosastojen lukumäärä 153:een, kun luvut vuonna 1944 olivat olleet pari tuhatta jäsentä ja 14 paikallisosastoa.
1950-luvulta lähtien Kokoomusnuorista voi puhua sen kaltaisena järjestönä, jollaisena se nykyisin tunnetaan. Sotien jälkeen sille alkoi muodostua asema itsenäisenä toimijana puolueen sisällä, joka politiikallaan toisinaan myös haastoi emopuolueensa politiikkaa. Kiistakysymyksenä emopuolueen kanssa oli tuona aikana etenkin sosiaalipolitiikka, missä Kokoomusnuoret vaati puoluekokouksissa puolueelta aktiivisempaa otetta sosiaalipolitiikassa ja sosiaalisten kysymysten parempaa huomioimista.
Sisäinen kamppailu järjestön linjasta
Ilkka Kanerva oli KNL:n puheenjohtajana vuosina 1972–1976.
KNL:n todellinen aatteellinen ja järjestöllinen mullistus alkoi kuitenkin vasta 1960-luvulla. Aikakaudelle oli ominaista voimakas aatteellinen debatti järjestön sisällä ja liiton poliittisten ohjelmien muokkaaminen. Yleisenä tavoitteena oli luoda selkeä ideologinen vastine vasemmiston marxismille, porvarismi. Lähtökohtana aatteellisessa uudistustyössä oli korostunut individualismi sekä Karl Popperin ja Ralf Dahrendorfin teoriat. Samassa yhteydessä KNL pyrki tekemään selvää pesäeroa myös perinteisiin konservatiivisiin oikeistoarvoihin.
1970-luvulle tultaessa KNL:n ideologinen radikalismi alkoi vähitellen taittua, mutta liiton poliittinen linja pysyi silti selvästi emopuoluetta vasemmistolaisempana. Aikakaudelle antoi leimaansa pyrkimys saavuttaa hyvät suhteet Neuvostoliittoon ja Kekkoseen, jotta kokoomuksen pitkä oppositiotaival katkeaisi. Hyviä neuvostosuhteita ajoi etenkin Ilkka Kanerva, KNL:n puheenjohtaja vuosina 1972–1976. Samalla järjestön sisälle alkoi muodostua ”maltilliseksi oikeistoksi” itseään kutsunut oppositioryhmä, jonka mielestä KNL:n politiikka oli käynyt jo liian vasemmistolaiseksi ja Neuvostoliiton liiallisen miellyttämisen johtavan ”itsesuomettumiseen”. Maltillisen oikeiston johtohahmo oli Ben Zyskowicz ja sen keskeisiin toimijoihin kuului muun muassa Kimmo Sasi.
1980-luvun alussa KNL:ssä käytiin suuri vääntö siitä, tulisiko liiton liittyä Neuvostoliiton tukemaan Suomen Rauhanpuolustajiin. Ilkka Kanerva ja KNL:n tuolloinen puheenjohtaja Unto Hämäläinen kannattivat liittymistä, kun taas Zyskowiczin johtama liiton sisäinen oppositio vastusti jäsenyyttä. Jäsenyys jäi lopulta hakematta, kun vuoden 1981 liittokokouksessa Zyskowiczin ”maltillinen oikeisto” sai liittojohdon vetämään rauhanpuolustajakysymyksen pois asialistalta. Kun pian seuranneeseen kokoomuksen puoluekokoukseen tuli yllättävä tieto Urho Kekkosen erosta, merkitsi se uuden ajan alkamista eikä liittymisasiaan enää palattu.
Idänsuhteet
Kokoomuksen Nuorten Liitto alkoi luoda idänsuhteita vuoden 1969 lopulla, kun puheenjohtajaksi tuli Ilkka Suominen. Seuraavana vuonna KNL osallistui Leninin syntymän 100-vuotisjuhliin. Ilkka Kanervan puheenjohtajakaudella Kokoomusnuoret kävivät ensi kertaa Komsomolin vieraana ja osallistuivat Itä-Berliinin nuorisofestivaaleihin. Neuvostoliiton nuorisojärjestöjen komitea kutsui Kokoomusnuoret Moskovaan vuonna 1979. Kaksi vuotta myöhemmin KNL hyväksyttiin neuvostonuorisokomitean yhteistyökumppaniksi.
Länsisuuntauksen vahvistuminen ja KNL:n oikeistolaistuminen
Kokoomusnuorten vanha logo.Kokoomusnuorten logo vuosina 2018–2020.
Kokoomuksen Nuorten Liiton linja säilyi emopuoluetta vasemmistolaisempana vielä läpi koko 1980-luvun, mutta vähitellen liiton linja alkoi siirtyä länsimielisemmille linjoille. Merkittävä rajapyykki saavutettiin, kun Kokoomusnuoret keväällä 1990 ensimmäisenä merkittävänä ja näkyvänä poliittisena organisaationa vaati Suomen jäsenyyttä Euroopan unionissa. Aloite, jossa vaadittiin täysjäsenyyden hakemista seuraavalla vaalikaudella tehtiin puoluevaltuustolle 17. huhtikuuta 1990. Vaikka KNL:n panos ei ollut Suomen EU-jäsenyyden suhteen ratkaiseva, kykeni liitto vauhdittamaan asian etenemistä valtakunnalliseen yleispoliittiseen keskusteluun enemmän kuin sen kokoonsa nähden olisi luullut pystyvän. Jäsenyyshanke myös yhdisti liittoa henkisesti ja poliittisesti, vähentäen samalla aiempia poliittisia linjaerimielisyyksiä.
Länsisuuntaus valtasi nopeasti alaa Kokoomusnuorissa. Vuonna 1995 liitossa nähtiin Nato-jäsenyys loogisena jatkona EU-jäsenyydelle, mistä eteenpäin Suomen Nato-jäsenyys on kuulunut KNL:n keskeisiin poliittisiin tavoitteisiin. Myös 1960-luvulla hylätyt oikeistoarvot alkoivat tehdä uutta tulemistaan, kun "isänmaahan kohdistuvan kiintymyksen ja kansallisen kulttuurin ylläpitäminen" nostettiin KNL:n sääntöjen tarkoituspykälään.
Kokoomuksen Nuorten Liiton poliittinen linja on 2000-luvun aikana, päinvastoin kuin 1960–1980-luvuilla, muodostunut selvästi emopuoluetta oikeistolaisemmaksi. Kokoomusnuoret otti vuonna 2005 esimerkiksi kantaa siirtymiseksi tasaveroon tuloverotuksessa. Keväällä 2009 Kokoomusnuoret puolestaan ensimmäisenä merkittävänä poliittisena tahona alkoi vaatia menojen leikkaamista velkaantumisen estämiseksi alkaneessa talouskriisissä.
Wille Rydmanin tultua valituksi puheenjohtajaksi vuoden 2009 liittokokouksessa Kokoomusnuoret alkoi profiloitua myös kannattamalla tiukempaa maahanmuuttopolitiikkaa. Kokoomusnuoret kävi suurella delegaatiolla vuonna 2012 veljespuolueen republikaanien puoluekokouksessa FloridanTampassa. Uudeksi puheenjohtajaksi valittiin 24. elokuuta 2013 Susanna Koski, joka voitti niukasti Kokoomusnuorten historian ensimmäisessä neuvoa-antavassa jäsenäänestyksessä vastaehdokkaana olleen Matias Marttisen, joka vetäytyi tuloksen myötä puheenjohtajuuden tavoittelusta. Nuorkonservatiiviksi itseään kutsuneen Kosken puheenjohtajakauden jälkeen järjestön johdossa on tapahtunut käännös liberaalimpaan suuntaan oikeistoliberaalin Daniel Sazonovin puheenjohtajavalinnan jälkeen vuonna 2015. Puheenjohtaja Henrik Vuornoksen kaudella Kokoomusnuoret vaati Suomelta kunnianhimoisempia ilmastotavoitteita, ja ehdotti ratkaisuksi mm. hiiliveroa.
Ideologia
Kokoomusnuorten vuoden 2010 periaateohjelman mukaan järjestö on sitoutunut puolustamaan länsimaista sivistystä ja oikeusjärjestystä. Periaateohjelman mukaan Kokoomusnuoret korostaa isänmaallisuutta.
Järjestön mukaan todellista tasa-arvoa on ns. mahdollisuuksien tasa-arvo, missä yhteiskunnan tehtävä on luoda kaikkia yksilöitä koskevat yhtäläiset säännöt, jotka turvaavat yleisen järjestyksen, yhteiskuntarauhan ja yksilöiden oikeusturvan. Yhteiskunnan tulee Kokoomusnuorten mukaan kannustaa yksilöä työntekoon, ahkeruuteen ja yritteliäisyyteen.
Vuoden 2017 periaateohjelmassa Kokoomusnuorten määrittelivät arvoikseen vapauden, vastuun ja välittämisen, sivistyksen, mahdollisuuksien tasa-arvon, isänmaallisuuden ja kansainvälisyyden sekä ekologisen kestävyyden.
Kokoomusnuorten Tampereen liittokokouksessa 23.–25. elokuuta 2013 hyväksyttiin tavoiteohjelma, jossa vaadittiin muun muassa kiihottamisen kansanryhmää vastaan poistamista rikoslaista sekä kiintiöpakolaisuudesta luopumista. Kokoomusnuorten liittohallituksen jäsen Mikko Laakso kuvasi ohjelmaa kirjoitetuksi "radikaalia yksilönvapautta korostavan klassisen liberalismin näkökulmasta osin konservatiivisin painotuksin".
Ohjelma herätti laajaa arvostelua kokoomuksen sisällä. Kansanedustaja Ilkka Kanerva kutsui A-studiossa näkemyksiä "täysin toiselta planeetalta" ja totesi niiden edustavan "historiattomuutta ja yltiöpäistä populismia". Kanerva vertasi kantoja Jussi Halla-ahoon todeten, että tämä "tuntuu harrastelijalta näitten kannanottojen valossa". Kokoomuksen puoluesihteeri Taru Tujunen kutsui kiihottamispykälän poistamisvaatimusta "järjettömäksi" ja totesi Kokoomuksen irtisanoutuvan "tämäntyyppisistä ehdotuksista täydellisesti".
Samassa liittokokouksessa ensimmäisenä naisena puheenjohtajaksi valittu Susanna Koski joutui kohun keskelle. Ensimmäisessä televisiohaastattelussaan Koski ei kyennyt perustelemaan tavoiteohjelman kiistanalaisia kirjauksia. Koski kuitenkin puolusti kirjausta vielä vuonna 2014: "Kysymys kirjauksessa on siitä, pitääkö tyhmien tai sopimattomien mielipiteiden esittämisestä tulla rikosoikeudellisia seuraamuksia vai ei."
Häirintätapaukset
Kokoomusnuorten pääsihteerinä vuosina 2016–2017 toiminut Emma-Stina Vehmanen kertoi joutuneensa seksuaalisen ahdistelun kohteeksi Kokoomusnuorten tapahtumassa vuonna 2017. Kesäkuussa 2022 Helsingin Sanomat julkaisi artikkelin, jossa useat naiset kertoivat Kokoomusnuorten entisen puheenjohtajan Wille Rydmanin epäasiallisesta käytöksestä. Osa tapauksista liittyi Kokoomusnuorten toimintaan.
Marraskuussa 2023 Kokoomusnuorten, Kokoomusnaisten ja Kokoomusopiskelijoiden puheenjohtajat julkaisivat yhteisen kannanoton, jossa he totesivat seksuaalisen häirinnän torjunnassa "tekojen ei vastaavan puheita". Kannanotossa vaadittiin rakenteellisia muutoksia häirinnän tunnistamiseksi ja ilmoittamiskynnyksen madaltamiseksi.
Kesäkuussa 2024 viiden puolueen nuorisojärjestöt vaativat yhteisessä kannanotossa ministeri Rydmanin eroa. Kokoomusnuoret kieltäytyi allekirjoittamasta kannanottoa. Puheenjohtaja Binga Tupamäki perusteli päätöstä sillä, ettei Rydmanin toiminnasta ollut noussut "erityisempiä uusia seikkoja". Tupamäki myös väitti tietävänsä "täysin varmasti joidenkin yksityiskohtien olevan epätotuudenmukaisia" Helsingin Sanomien alkuperäisessä artikkelissa, mutta ei yksilöinyt väitettään.
Saippuakampanja 2019
Helmikuussa 2019 Kokoomusnuoret kehotti sosiaalisessa mediassa lähettämään palan saippuaa SDP:n varapuheenjohtajalle Sanna Marinille "käsien pesemiseksi". Kampanjan taustalla oli Marinin äänestäminen hoitajamitoituksen alentamisen puolesta Tampereen kaupunginvaltuustossa, vaikka SDP vaati samaan aikaan eduskunnassa hoitajamitoituksen kirjaamista lakiin.
Kampanja herätti laajaa arvostelua henkilöön menevänä ilkeilynä. Kokoomusnuoret lopetti kampanjan samana päivänä ja myönsi sosiaalisessa mediassa mokanneensa. Marin vastasi, että SDP ottaa saippuan mielellään vastaan ja ohjaa sen sitä tarvitseville.
Tavoiteohjelman kohu 2020
Kokoomusnuorten 87. liittokokouksessa 13.–15. marraskuuta 2020 hyväksyttiin tavoiteohjelmaan kirjaukset, joissa vaadittiin kannabiksen laillistamista itsehoitolääkkeenä sekä prostituution mahdollistamista elinkeinona Alankomaiden säännellyn mallin mukaisesti.
Järjestö perusteli kannabiksen laillistamista sillä, että se "madaltaisi ongelmakäyttäjien hoitoon hakeutumisen kynnystä, vähentäisi myyntiin sidoksissa olevaa rikollisuutta sekä mahdollistaisi kannabiksen myynnin verottamisen". Prostituution osalta Kokoomusnuoret katsoi, että seksityöläiset ovat nykylainsäädännön puitteissa "väliinputoajia". Puheenjohtaja Matias Pajula kommentoi ohjelmaa toteamalla: "Periaatteemme on olla kaksi askelta edellä. Haluamme ravistella sekä puoluetta että laajemmin yhteiskunnallista keskustelua."
Jäsenmaksukohu 2025–2026
Loka–joulukuussa 2025 Kokoomusnuoriin kuuluva nuori miljonääri maksoi 191 henkilön jäsenmaksut kahdeksaan Kokoomusnuorten paikallisyhdistykseen ilman osan henkilöistä lupaa. Jäsenmaksut jakautuivat yhdistyksittäin seuraavasti: Tampereen Kokoomuksen Nuoret 59, Espoon Nuoret Boheemiporvarit 33, Espoon Nuoret Järkiporvarit 32, Jyväskylän Kokoomuksen Nuoret 20, Espoon Nuoret Perinneporvarit 12, Vantaan Kokoomusnuoret 10, Lappeenrannan Kokoomusnuoret 10 ja Vaasan Kokoomusnuoret 7.
Maksut havaittiin vuodenvaihteen 2025–2026 jäsenrekisteritarkastuksessa. Kokoomus teki tutkintapyynnön Helsingin poliisille 12. helmikuuta 2026 ja ilmoituksen tietosuojavaltuutetulle. Poliisi päätti 18. maaliskuuta 2026 olla toimittamatta esitutkintaa, sillä luovutetut tiedot olivat maksuihin liittyviä viitenumeroita eikä rikosta todettu.
Kokoomusnuorten puheenjohtaja Binga Tupamäki ja varapuheenjohtaja Martti Paldanius pyysivät eroa Kokoomuksen puoluehallituksesta 10. huhtikuuta 2026.
Kokoomuksen puoluesihteeri Keskinen tuomitsi tapahtumat: "Tämänkaltainen Kokoomuksen Nuorten Liitossa esiintynyt toiminta ja menettelytapa on väärin, ja tuomitsemme sen täysin. Mikään tapahtuneesta ei edusta kokoomuksen arvoja tai toimintatapojamme."
Lähteet
Vares, Vesa:Kaksi askelta edellä: Kokoomuksen Nuorten Liiton historia 1928-96.Kokoomuksen Nuorten Liitto, 1999.ISBN952-91-0794-3
