Muonio

Tämä artikkeli käsittelee kuntaa. 1472 Muonio -asteroidista on oma artikkeli.
Muonio

vaakuna

sijainti

Sijainti 67°57′25″N, 023°40′45″E
Maakunta Lapin maakunta
Seutukunta Tunturi-Lapin seutukunta
Kuntanumero 498
Hallinnollinen keskus Muonion kirkonkylä
Perustettu 1868
Kokonaispinta-ala 2 037,78 km²
45:nneksi suurin 2025 
– maa 1 904,43 km²
– sisävesi 133,35 km²
Väkiluku 2 323
239:nneksi suurin 31.12.2025 
– väestötiheys 1,22 as./km² (31.12.2025)
Ikäjakauma 2023 
– 0–14-v. 14,7 %
– 15–64-v. 57,5 %
– yli 64-v. 27,9 %
Äidinkieli 2025 
– suomenkielisiä 95,0 %
– ruotsinkielisiä 0,6 %
– saamenkielisiä 0,6 %
– muut 3,8 %
Kunnallisvero 8,9 %
154:nneksi suurin 2026 
Kunnanjohtaja Laura Enbuska-Mäki
Kunnanvaltuusto 17 paikkaa
  2025–2029
 • Kesk.
 • Kok.
 • SDP
 • Vas.
 • KD
9
3
2
2
1
www.muonio.fi

Muonio, vuoteen 1923 Muonionniska, on Suomen kunta, joka sijaitsee Lapin maakunnan luoteisosassa. Kunnassa asuu 2 323 ihmistä, ja sen pinta-ala on 2 037,78 km2, josta 133,35 km2 on vesistöjä. Väestötiheys on 1,22 asukasta/km2.

Muonio rajoittuu pohjoisessa Enontekiöön, idässä Kittilään, etelässä Kolariin ja lännessä Ruotsin Pajalaan. Valtakunnanrajana toimivan Muonionjoen yli johtaa silta. Kunnan pinta-ala kasvoi noin 7,5 prosenttia, kun Kittilän kuntaan kuulunut alue Pallas-Yllästunturin kansallispuistosta liitettiin Muonion kuntaan. Muonio on Luoteis-Lapin tunturimaata, jonka korkeimmat tunturit ovat Pallastunturin Taivaskero (809 m), Keimiötunturi (610 m) ja Ruototunturi (572 m). Tornioon on matkaa 262 kilometriä ja Kilpisjärvelle 200 kilometriä.

Muonion alueella sijaitsee useita järviä, joista suurimmat ovat Jerisjärvi, Äkäsjärvi, Vuontisjärvi ja Kangosjärvi. Jerisjärvi laskee Jerisjokea myöten Muoniojokeen. Äkäsjärvi laskee Äkäsjokea myöten etelään Kolarin puolelle ja sieltä Muonionjokeen.

Matkailu on Muoniolle tärkeä elinkeino; osa Pallas-Yllästunturin kansallispuistosta, Olostunturin hiihtokeskus, Luontokeskus Kiela, Harrinivan Lomakeskus.

Historia

Kivikautisia asuinpaikkoja on löydetty mm. kalaisan Jerisjärven alueelta. Muonio oli pitkään metsästystä ja kalastusta harjoittaneiden saamelaisten maata.

Ensimmäinen tunnettu Muonion omistaja on pirkkalainen Lapin vouti Olli Anundinpoika Tulkki Ylitornion Armassaaresta. Hänen mainitaan vuoden 1553 veroluettelossa omistavan oikeudet Muonionalustasta Visantokoskelle, sekä Muodoslompolosta Jerisjärvelle saakka. Suomalaisasutuksesta mainitaan ensimmäisen kerran asiakirjoissa vuonna 1575, jolloin lapinvoudin poika Olli Ollinpoika Tulkki asettui asumaan Muonioon saaden oikeudet alueeseen isältään.

Kartta Muonion alueliitoksista

Muonio kuului 1500-luvulla Uppsalan hiippakunnan alaiseen Tornion seurakuntaan. Vuonna 1530 Kustaa Vaasa antoi käskyn Tornion seurakunnan jakamisesta, mutta jako suoritettiin vasta 1606 Kaarle IX:n määräyksestä. Silloin perustettiin Särkilahden eli Ylitornion kirkkopitäjä. Muonionniskasta tuli Ylitornion kappeli. Myöhemmin Muonionniskan seurakunnan alue liitettiin Pajalan seurakuntaan ja näin ollen Muonion aluetta hoidettiin Pajalasta päin. Tarkempaa maantieteellistä rajaa ei Muoniolle ollut määritelty, vaan siihen kuului Enontekiö ja osittain Karesuvantokin. Vasta vuonna 1812 määriteltiin Suomen ja Ruotsin raja, jolloin Muonionniskasta tuli oma itsenäinen seurakunta. Vuotta 1812 voidaan pitää Muonion kunnan syntymävuotena.

Muonion emäseurakunta yhdistettiin vuonna 1849 Lapin rovastikuntaan. Vuodesta 1850 se kuului silloin perustettuun Kuopion hiippakuntaan ja 1923 lähtien perustettuun Oulun hiippakuntaan. Enontekiön itsenäistyttyä 1916 Muonio jäi omaksi seurakunnakseen.

Muonion kirkonkylä paloi lähes täysin Lapin sodassa. Vain muutamia taloja, ulkorakennuksia ja kirkko säästyi tuholta. Muonion koko rakennuskannasta paloi noin 80 prosenttia (Lapin maatalousseuran arvio vuonna 1948).

Muonioon liitettiin Keräs-Siepin alue Enontekiöstä vuonna 1974 ja Pallastunturin alue Kittilästä vuonna 2004.

Maantiede

Luonto

Pakasaivo.

Muoniossa sijaitsee rotkojärvi Pakasaivo, jonka syvyydeksi on arveltu jopa 90 metriä, mutta tarkkaa syvyyttä ei tiedetä. Pakasaivo on Pohjois-Suomen toiseksi syvin vesistö Inarijärven jälkeen. Pakasaivo on yksi Lapin useista saivojärvistä.

Taivaskero.

Pallastuntureiden korkein kohta, Taivaskero (809 metriä) sijaitsee Muoniossa.

Ilmasto

Muonion ilmastotilastoa
tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu
Vrk:n ka. ylin lämpötila (°C) −9,0 −8,5 −2,4 3,5 9,9 16,0 19,2 16,6 10,5 2,1 −4,1 −6,9 ka. 3,9
Vrk:n ka. alin lämpötila (°C) −18,1 −17,5 −13,1 −6,3 0,4 6,5 9,7 7,3 2,7 −4,0 −10,9 −15,3 ka. −4,9
Vrk:n keskilämpötila (°C) −13,7 −13,2 −7,8 −1,4 5,1 11,2 14,3 11,8 6,4 −1,0 −7,4 −11,1 ka. −0,6
Sademäärä (mm) 32 27 26 28 41 66 75 69 50 43 39 35 Σ 531
Sadepäivät (pv) 9 9 7 7 8 11 12 11 9 9 10 11 Σ 113
L
ä
m
p
ö
t
i
l
a
−9,0
−18,1
−8,5
−17,5
−2,4
−13,1
3,5
−6,3
9,9
0,4
16,0
6,5
19,2
9,7
16,6
7,3
10,5
2,7
2,1
−4,0
−4,1
−10,9
−6,9
−15,3
S
a
d
a
n
t
a		 32
27
26
28
41
66
75
69
50
43
39
35


Aluerakenne

Taajamat

Vuoden 2022 lopussa Muoniossa oli 2 281 asukasta, joista 1 150 asui taajamassa, 1 050 haja-asutusalueilla ja 81:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Muonion taajama-aste on 52,3 %. Kunnassa on vain yksi taajama, Muonion kirkonkylä.

Kylät ja kulmakunnat

Muoniossa on 3 henkikirjakylää (tieto vuodelta 1973):

Kulmakuntia Muoniossa ovat Järvialue, Kangosjärvi, Kerässieppi, Kihlanki, Kirkonkylä, Kotimaa, Liepimä ja Särkijärvi.

Väestö

Väestönkehitys

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1975 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2025 tilanteen mukainen.

Muonion väestönkehitys 1975–2025
Vuosi Asukkaita
1975
  
 2 809
1980
  
 2 812
1985
  
 2 881
1990
  
 2 846
1995
  
 2 698
2000
  
 2 512
2005
  
 2 418
2010
  
 2 401
2015
  
 2 358
2020
  
 2 297
2025
  
 2 323
Lähde: Tilastokeskus.

Väestönmuutokset ja väestöennuste

Muoniossa luonnollinen väestönlisäys eli syntyvyyden ja kuolleisuuden erotus on ollut negatiivinen useimpina vuosina vuodesta 1996 ja yhtäjaksoisesti vuodesta 2014 lähtien. Kuntien välinen nettomuutto Muonioon on ainakin 1990-luvulta alkaen ollut pääosin negatiivista, mutta 2020-luvulla nettomuutto on kääntynyt joinain vuosina positiiviseksi, jonka seurauksena kunnan väkiluku on noussut 2020-luvun alkupuoliskolla.

Vuonna 2024 ennustettiin Muonion väkiluvun kasvavan 2 441 asukkaaseen vuoteen 2045 mennessä. Tähän syynä on erityisesti muuttoliike Muonioon. Myös luonnollisen väestönlisäyksen ennustetaan hieman paranevan.

Ikä- ja sukupuolirakenne

Muoniossa on koko maata suurempi osuus 65 vuotta täyttäneitä, mutta osuus on likimain sama kuin Lapin maakunnassa. Muoniolaisten keski-ikä on 46,8 vuotta, kun vastaava luku koko maassa on 44,1 vuotta ja maakunnassa 46,2 vuotta. Muoniossa noin 20–30-vuotiaiden ikäluokat ovat suhteessa väkilukuun koko maan vastaavia ikäluokkia pienempiä.

Muonion keski-iältään nuorimmat postinumeroalueet ovat Kangosjärven (46 vuotta) ja Muonion keskustan (47 vuotta) postinumeroalueet. Yli-Muonion postinumeroalueen asukkaiden keski-ikä on sen sijaan korkein (51 vuotta).

Muoniossa asuu 1 155 miestä ja 1 168 naista.

Kulttuuri

Nähtävyydet

Muonion kirkko.

Nähtävyyksiä: puukirkko (C. Bassi, 1817, päätytorni F. W. Lüchow, 1889); Jerisjärven Keimiöniemen kalapirtit; Paka- ja Äkäsaivon uhripaikat, Äkäsmylly; Oloksen tuulivoimalat.

Uskonto

Vuoden 2018 aluejaon mukaan Muoniossa on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat:

Luterilaisten herätysliikkeiden piirissä Muonio kuuluu muun Lapin tavoin lestadiolaisuuden tukialueeseen. Lestadiolainen herätysliike saavutti Muonion vuonna 1846 ja vuosisadan vaihteeseen (1899) mennessä lestadiolaisiin arvioitiin kuuluvan noin 800 jäsentä, mikä oli noin 75 prosenttia kunnan väestöstä. Nykyisin Muonio kuuluu Muonionjokilaakson voimakkaaseen herätysliikealueeseen, jonka seurakuntaelämää hallitsee etenkin rauhansanalainen haara.

Rauhansanalaisuudella on paikkakunnalla kaksi paikallisyhdistystä: Muonion Rauhan Sana ja Ylimuonion Rauhan Sana, minkä lisäksi vanhoillislestadiolaisten Luoteis-Lapin Rauhanyhdistys järjestää toimintaa paikkakunnalla.

Muita kirkkokuntia edustaa helluntaiherätykseen kuuluva Muonion helluntaiseurakunta. Lisäksi Muoniossa on Jehovan Todistajien seurakunta. Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Muonion alueella toimii Pohjois-Suomen ortodoksiseen seurakuntaan kuuluva Lapin ortodoksinen kappeliseurakunta.

Liikunta ja urheilu

Muoniossa järjestettäviä tapahtumia ovat esimerkiksi Lapponia-hiihto, Oloksen tykkikisat ja Muonion Lohiviikonloput. Näistä jälkimmäinen on kalastuskisa, joka järjestetään heinäkuussa kahtena peräkkäisenä viikonloppuna.

Urheiluseuroja: Muonion Aikapojat, Muonion Jänkä (MuonJ), Muonion Kiri, Muonion Tunturi-Veikot (MuonTV), Muonion Naisvoimistelijat ry (MNV)

Muoniolaisia

Katso myös

Lähteet

  1. 1 2 Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2025 1.1.2025. Maanmittauslaitos. Viitattu 30.3.2025.
  2. 1 2 Väkiluvun kasvu hidastui vuonna 2025 1.4.2025. Tilastokeskus. Viitattu 6.4.2026.
  3. ↑ Väestö iän (1-v.) ja sukupuolen mukaan alueittain, 1972–2023 31.12.2023. Tilastokeskus. Viitattu 1.4.2025.
  4. ↑ Kuntien ja seurakuntien tuloveroprosentit vuonna 2026 18.11.2025. Verohallinto. Viitattu 9.4.2026.
  5. ↑ Kuntavaalit 2025, Muonio Oikeusministeriö. Viitattu 10.10.2025.
  6. ↑ Tietoa Muoniosta www.muonio.fi. Viitattu 1.11.2021.
  7. ↑ Oppia ikä kaikki – Ylimuonion koulu 100 vuotta, Meän koulu ry, 1998, sivu 10
  8. 1 2 Martti Vuollo – Muonion kirkonkylän koulu 1899–1999, Tornion kirjapaino, 1999, sivu 7
  9. ↑ Näin elettiin ennen – Fetti Muotka muistelee, Ylimuonion Rauhan Sana, 2002, sivu 6
  10. ↑ Maanmittaushallituksen uudistusarkisto . Bia Uudistushakemistot . Bia:35 Uudistushakemisto: Lapin lääni (Alatornio, ent., siirretty Tornioon - Pello, ent. Turtola) (-196-). Tiedosto 157. Kansallisarkisto. Viitattu 9.10.2025. astia.narc.fi. Viitattu 09.10.2025.
  11. ↑ Valtioneuvoston päätös kuntajaon muuttamisesta Kittilän ja Muonion kuntien välillä finlex.fi. Viitattu 09.10.2025.
  12. ↑ Nähtävyydet www.muonio.fi. Arkistoitu 28.10.2020. Viitattu 1.12.2020.
  13. ↑ Pakasaivo kiehtoo kulkijaa – Mutta miksi muinainen seitapaikka on "Lapin Helvetti"? Kotiliesi. Viitattu 10.9.2025.
  14. ↑ Muonion myyttinen Pakasaivo - Lapin helvetti Retkipaikka. 14.2.2014. Viitattu 1.12.2020.
  15. ↑ Taivaskero - Samppanjaa muovimukista rantapallo.fi. Arkistoitu 29.6.2022. Viitattu 1.12.2020.
  16. ↑ Taajama-aste alueittain, 2022 Tilastokeskus. Viitattu 29.3.2024.[vanhentunut linkki]
  17. ↑ Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain, 2022 Tilastokeskus. Viitattu 29.3.2024.[vanhentunut linkki]
  18. ↑ Eskola, Aarne ym. (neuvottelukunta); Tarmio, Hannu; Papunen, Pentti ja Korpela, Kalevi (toim.): Suomenmaa: maantieteellis-yhteiskunnallinen tieto- ja hakuteos. 5, Lieksa – Närpiö, s. 247. Porvoo: WSOY, 1973. ISBN 951-0-00650-5
  19. ↑ Väestö iän (1-v.) ja sukupuolen mukaan alueittain, 1972-2025 Tilastokeskus. Viitattu 26.6.2026.
  20. ↑ Väestönmuutokset ja väkiluku alueittain, 1990-2025 Tilastokeskus. Viitattu 26.6.2026.
  21. ↑ Väestöennuste 2024: Väestönmuutokset sukupuolen mukaan alueittain, 2024-2045 Tilastokeskus. Viitattu 26.6.2026.
  22. ↑ Tunnuslukuja väestöstä alueittain, 1990-2025 Tilastokeskus. Viitattu 26.6.2026.
  23. 1 2 Väestö iän (1-v.) ja sukupuolen mukaan alueittain, 1972-2025 Tilastokeskus. Viitattu 26.6.2026.
  24. ↑ 1. Asukasrakenne, 2010-2024 Paavo-tietokanta. Tilastokeskus. Viitattu 26.6.2026.
  25. ↑ Yhteystiedot - Suomen evankelis-luterilainen kirkko evl.fi. Arkistoitu 23.8.2018. Viitattu 23.8.2018.
  26. ↑ Seppo Lohi: Pohjolan kristillisyys: Lestadiolaisuuden leviäminen Suomessa 1870–1899, s. 156. SRK, 1997. ISBN 951-8940-69-X
  27. ↑ Huotari, Voitto: Kirkkomme herätysliikkeet tänään, s. 149. Pieksämäki: Kirjapaja, 1981. ISBN 951-621-297-2
  28. ↑ Paikallisyhdistykset Lähetysyhdistys Rauhan Sana. Arkistoitu 17.6.2012. Viitattu 24.6.2011.
  29. ↑ Luoteis-Lapin Rauhanyhdistys ry Luoteis-Lapin Rauhanyhdistys ry. Arkistoitu 14.1.2012. Viitattu 24.6.2011.
  30. ↑ Muonion helluntaiseurakunta Uskonnot Suomessa. Arkistoitu 9.11.2011. Viitattu 24.6.2011.
  31. ↑ Mihin seurakuntaan kuulun? Suomen ortodoksinen kirkko. Viitattu 30.3.2024.
  32. ↑ Korvola, Ari: Sipilän hallitus kiihdyttää Suomen rakennemuutosta – maaseudulla poliisiasemat häviävät eikä postikaan kulje Seura. 4.2.2016. Viitattu 19.6.2019.

Kirjallisuutta

Aiheesta muualla

Muonio
Kylät ja alueet
Nähtävyydet
Tunturit ja vesistöt