Himanka

Tämä artikkeli käsittelee entistä kuntaa. Täsmennyssivu Himanka käsittelee muita merkityksiä.
Himanka
Himango
Entinen kunta – nykyiset kunnat:
Kalajoki

vaakuna

sijainti

Sijainti 64°03′40″N, 023°39′15″E
Lääni Länsi-Suomen lääni
Maakunta Keski-Pohjanmaan maakunta
Seutukunta Kokkolan seutukunta
Kuntanumero 095
Hallinnollinen keskus Himangan kirkonkylä
Perustettu 1868
Liitetty 2010
– liitoskunnat Kalajoki
Himanka
– syntynyt kunta Kalajoki
Pinta-ala 649,84 km² 
(1.1.2009)
– maa 254,63 km²
– sisävesi 1,84 km²
– meri 393,37 km²
Väkiluku 3 023  
(31.12.2009)
– väestötiheys 11,87 as./km² (31.12.2009)
Ikäjakauma 2008 
– 0–14-v. 17,1 %
– 15–64-v. 61,8 %
– yli 64-v. 21,1 %
Himangan kirkko
Entinen Himangan kunnanvirasto.

Himanka (ruots. Himango, entinenselvennä nimi Rauma) on entinen Suomen kunta ja nykyään osa Kalajoen kaupunkia Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa. Ennen vuoden 2010 alussa tapahtunutta kuntaliitosta Himangan kunta oli osa Keski-Pohjanmaan maakuntaa ja Länsi-Suomen lääniä. Kunnan väkiluku oli 3 023 ihmistä, ja sen pinta-ala oli 649,84 km2, josta 1,84 km2 oli sisävesistöjä. Väestötiheys oli 11,87 asukasta/km2. Himangan kunta liittyi Kalajoen kaupunkiin vuoden 2010 alussa ja tuli samalla osaksi Pohjois-Pohjanmaan maakuntaa.

Himangan naapurikunnat ennen kuntaliitosta olivat Kalajoki, Kannus ja Kokkola (vuoteen 2008 asti Lohtaja).

Nimen alkuperä

Himanka on saanut nimensä joen alajuoksulla sijainneen talon mukaisesti. Paikkakunnasta on käytetty myös nimeä Rauma. Kirkonkylän vanhin alue on nimeltään Raumankari, joka oli myös vanha markkinapaikka.lähde?

Historia

Esihistoria ja asutuksen syntyminen

Himangan seudulta on vähän historiallisia löytöjä, sillä alue oli pitkään meren alla. Muutamat hautaröykkiöt ovat peräisin pronssikaudelta, useimmat rautakaudelta. Keskiajalla Himangalle saapui Ylä-Satakunnasta erämiehiä, jotka jäivät seudulle pysyvästi asumaan, etenkin jokisuistoihin.

Ensimmäiset himankalaiset saivat elantonsa metsästyksestä, kalastuksesta ja maanviljelystä. Merikalastus oli niin tärkeää, että jopa käräjät pidettiin usein kiireisimpinä aikoina saaressa, ns. Käräjäluodossa. Talvisin harjoitettiin hylkeenpyyntiä jäällä.

1600-luvulla tervanpoltosta muodostui merkittävä tulonlähde talonpojille. Lestijoen suulla sijainneesta Rauman satamasta kehittyi tärkeä kauppapaikka, jossa Kokkolan porvarit ostivat sisämaasta jokea pitkin kuljetettua tervaa. Sataman kautta kuljetettiin myös sahatavaraa ja turkiksia ulkomaille. Satamassa veistettiin myös aluksia talollisille sekä rannikkokaupunkien porvareille. Ensimmäisen ison sahan Raumankoskeen perusti Anders Roos vuonna 1797. Sahasta on edelleen jäljellä kookas punatiilinen piippu ja tulipesä. Paikkaa kutsutaan vieläkin Sahanmäeksi.lähde?

Himanka kuului aluksi Pietarsaaren suurpitäjään, mutta siirtyi keskiajan lopulla osaksi Lohtajan pitäjää. Vuonna 1794 himankalaiset rakensivat oman, yhä käytössä olevan, kirkon Lestijoen rannalle.

Kehittyminen kuntana (1846–2010)

Himangasta tuli oma kappeliseurakuntansa vuonna 1846 ja itsenäinen seurakunta vuonna 1898.

Kalajoen kaupungin osana (2010–)

Himangan kunta liittyi Kalajoen kaupunkiin vuoden 2010 alussa ja tuli samalla osaksi Pohjois-Pohjanmaan maakuntaa.

Maantiede

Saaristo

Himangan saaristoon kuuluvat muun muassa Iso- ja Pikku-Mansikka, Somero sekä Laitapauha. Rautilan kylällä on Kuninkaankivi muistuttamassa Ruotsin kuninkaan käynnistä paikalla. Perimätiedon mukaan kuningas pysähtyi paikalla matkalla pohjoiseen.

Aluerakenne

Kylät

Talous ja elinkeinot

Pääelinkeinot

Himangan alueen pääelinkeinoja ovat maatalous, turkistuotanto, metalliteollisuus, mekaaninen puunjalostus sekä historiallisesti veneenrakennus. Suurin yksityinen työnantaja on Kensapuu Oy.

Himanka on myös eräs Suomen merkittävimmistä ruokaperunan tuottaja-alueista.lähde?.

Liikenne ja infrastruktuuri

Välimatkoja

Kulttuuri

Himangan pitäjäruoiksi nimettiin 1980-luvulla lakslooja eli lohilaatikko ja ohrarieska.

Tapahtumat

Sahanmäellä sijaitsee Sautinkarin leirintäalue, missä järjestettiin vuosittain kansainvälinen moottoripyöräilijöiden Kokko-Treffen -kokoontumisajo aina vuoteen 2013 saakka, jonka jälkeen tapahtuma siirrettiin Alaveteliin.

Kesäisin Himangan keskustassa järjestetään perinteikkäät Raumankarin markkinat, joissa vierailee vuosittain kävijöitä myös kaikista lähikunnista.

Vuodesta 2023 Himangalla on järjestetty myös Satamarock-musiikkifestivaali, joka on saanut merkittävää huomiota paikallisesti, mutta erityisesti myös valtakunnallisesti sosiaalisessa mediassa.

Uskonto

Himanka kuuluu luterilaisten herätysliikkeiden perinteiseen kohtaamisalueeseen. Lestadiolainen herätysliike saavutti Himangan vuonna 1860-luvulla ja sai alueella merkittävän kannatuksen. Oma toimitalo perustettiin vuonna 1893 ja rauhanyhdistys vuonna 1894. Himangan kirkonkylästä muodostui lestadiolaisen yhtenäisen kannatusalueen eteläraja. Laajempi lestadiolaisherätys alkoi Himangalla vuonna 1925. Merkittävin tuon ajan lestadiolainen oli 1900-vuosikymmenen lopulla saarnajan toimen aloittanut Sakari Ainali. Pikkuesikoisten haaran erotessa vanhoillisesta suunnasta 1930-luvulla pääosa Himangan lestadiolaisista siirtyi uuteen haaraan. Nykyisin rauhansanalaisen haaran piirissä vuonna 1992 uudelleennimetty Himangan Rauhan Sana.

Liikunta ja urheilu

Paikallisia urheiluseuroja ovat Himangan Urheilijat, Himangan Roima sekä Himangan Pallo.

Lähteet

Viitteet

  1. 1 2 Suomen pinta-ala kunnittain 1.1.2009 1.1.2009. Maanmittauslaitos. Viitattu 1.1.2010.
  2. 1 2 Läänien, maistraattien, kihlakuntien ja kuntien asukaslukutiedot kuukausittain 31.12.2009. Väestörekisterikeskus. Viitattu 8.1.2010.
  3. ↑ Väestö iän ja sukupuolen mukaan alueittain 31.12.2008. Tilastokeskus: demography. Viitattu 15.12.2017.
  4. ↑ https://kaino.kotus.fi/svenskaortnamn/?a=find&qfind=Himango
  5. ↑ toim. Karilas, Yrjö: ”Suomenmaa: Maamme kuntien entiset nimet”, Pikku jättiläinen, s. 469. (18. p.) Helsinki: WSOY, 1958.
  6. 1 2 Uusitalo, Heikki: Kalajoki ja Himanka virallistivat liittonsa Kaleva.plus. 29.4.2008. Oulu: Kaleva. Arkistoitu 7.1.2019. Viitattu 14.3.2009.
  7. 1 2 3 Rikkinen & Sihvo 1986, s. 50
  8. 1 2 3 Rikkinen & Sihvo 1986, s. 51
  9. ↑ Kolmonen, Jaakko (toim.): Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat, s. 162. Helsinki: Patakolmonen, 1988. ISBN 951-96047-3-1
  10. ↑ Kokko-Treffenit 44 kerran (Uutinen siirrosta Alaveteliin) motouutiset.fi.
  11. ↑ Raumankarin markkinat ovat Himangan -kesatapahtumien kohokohta tanakin vuonna,] Keskipohjanmaan artikkeli Raumankarin Markkinoista keskipohjanmaa.fi.
  12. ↑ Ihmismeri ja musiikki tayttivat himangan katso tunnelmia ensimmaisesta satamarockista] Artikkeli Keskipohjanmaassa 8.7.2023 Satamarockista keskipohjanmaa.fi.
  13. ↑ Huotari, Voitto: Kirkkomme herätysliikkeet tänään, s. 151. Pieksämäki: Kirjapaja, 1981. ISBN 951-621-297-2
  14. ↑ Seppo Lohi: Pohjolan kristillisyys: Lestadiolaisuuden leviäminen Suomessa 1870–1899, s. 350. SRK, 1997. ISBN 951-8940-69-X
  15. ↑ Ekman-Salokangas, Ulla: Suur-Lohtajan historia III, s. 563–567. Suur-Lohtajan historiatoimikunta, 2004. ISBN 952-91-6973-6
  16. ↑ Paikallisyhdistykset Lähetysyhdistys Rauhan Sana. Viitattu 7.12.2024.

Kirjallisuutta

Aiheesta muualla