Distributiivi on sijamuoto tai sijamuodon ja adverbinjohdon välillä oleva muototyyppi, joka ilmaisee toistuvaa tai useita eri kohteita koskevaa toimintaa tai tilaa.
Unkarin kielessä distributiivi kuuluu niihin muototyyppeihin, jotka toisissa kieliopeissa kuvataan sijamuotona, toisissa adverbien johdostyyppinä. Sen pääte on -nként, jota edeltää tarvittaessa sidevokaali, takavokaalisissa sanoissa -o/-a, etuvokaalisissa -e/-ö. Se ilmaisee useampiin tapauksiin, paikkoihin tai ajankohtiin liittyvää toimintaa tai tilaa: helyenként ’paikoin, paikoittain’, fejenként ”päätä kohti”, ’henkilöä kohden’, esténként ’iltaisin’, naponként ’päivittäin’.
Jussi Ylikosken mukaan suomen -ttain/-ttäin-päätteisiä ja niitä vastaavia viron -ti loppuisia muotoja, jotka perinteisesti kuvataan kieliopeissa adverbijohdoksiksi, voidaan pitää ns. kääpiösijana eli johdostyyppinä, jolla on sijamaisia piirteitä. Sen sijamainen käyttö, esimerkiksi attribuuttien liittäminen (maittain ja Viron maakunnittain / riigiti ja Eesti maakonniti) ei ole yleiskielen kielioppien mukaista, mutta tällaisia rakenteita esiintyy, vaikka kielenpuhujien käsitykset niiden hyväksyttävyydestä usein vaihtelevat.