 |
| Osa artikkelisarjaa |
| Islam maittain |
|---|
 |
| Afrikka |
| Aasia |
| Eurooppa |
| Pohjois-Amerikka |
| Oseania |
| Etelä-Amerikka |
Islam on Albaniassa maan suurin uskonto. Vuoden 2023 väestötietojen mukaan muslimeja oli 51 % eli 2,4 miljoonan asukkaan maassa noin 1,2 miljoonaa. Pitkään jatkuneen ateistisen kommunistivallan takia Albanian muslimit ovat maailman maallistuneimpia.
Muslimien väestöosuus Albaniassa on vähitellen laskenut.
Nykyisen Albanian alueet joutuivat islamilaisen osmanivaltion haltuun 1400-luvun lopulta alkaen. Alun perin kristillisen väestön islamilaistuminen kuitenkin viivästyi ja alkoi laajemmin vasta 1600-luvulla, sillä turkkilaisvalloitusta ei seurannut muslimiväestön yleistä muuttoa maahan.
Osmanivaltakunnan romahdus muutti muslimien asemaa. Kun Albanian valtio perustettiin vuonna 1920, siitä tehtiin uskonnoista riippumaton. Toisen maailmansodan jälkeen kommunistisesta Albaniasta tuli ateistinen valtio, joka vuosina 1967–1991 kielsi kaikki uskonnot. Moskeijoita, kirkkoja ja bektašien tekkejä suljettiin tai tuhottiin, papistoa vainottiin ja uskonnollista kirjallisuutta kiellettiin.
Vuosikymmeniä jatkuneen ateistisen politiikan tuloksena suurin osa albanialaisista on 2000-luvulla ollut maallistuneita ja tuntee vain vähän islamia tai muitakaan uskontoja. Vuonna 2012 Pew Research Center totesi, että uskonto oli tärkeä asia vain 15 prosentille Albanian muslimeista. Heistä 7 prosenttia rukoili säännöllisesti, 5 prosenttia kävi moskeijassa, 43 prosenttia maksoi zakatia eli uskonnollista almuveroa, 44 prosenttia paastosi ramadanin aikana ja 72 prosenttia uskoi Jumalaan ja Muhammediin. Luvut olivat maailman alhaisimpia islamilaisessa maailmassa.
Vuonna 2012 Albaniassa oli toimivaa 535 moskeijaa. Osmanien valtakunnan ajalta peräisin olevia ja rappeutuneita historiallisia moskeijoita on uudelleen kunnostettu. Ahmadiyya-yhteisöllä on moskeija Tiranan laitamilla, ja Rifa'i-suufiveljeskunnalla Tiranassa.
Albanialaisen islamin erikoisuus on suufilaisen Bektaši -veljeskunnan asema. Kun Turkki oli vuonna 1925 kieltänyt suufiveljeskunnat, bektašien kansainvälinen päämaja siirtyi Tiranaan vuonna 1930. Albania on tästä syystä edelleen bektašilaisuuden maailmanlaajuinen keskus. Bektašit ylläpitävät noin 138 suufilaista luostaria tai hengellistä laitosta. Muiden suufilaisten veljeskuntien hallinnassa arvioidaan olevan yhteensä noin 384 pyhimyshaudoilla sijaitsevaa pyhäkköä tai suufilaista rukous- ja opetuspaikkaa.
Albaniasta lähti runsaasti jihadistitaistelijoita Syyrian sisällissotaan.