Moskeija Malmössa. Noin kolmasosa kaupungin asukkaista on muslimeja.
Islam on Ruotsissakristinuskon jälkeen yleisin uskonto, kuten useimmissa muissakin Euroopan maissa. Muslimien lukumäärä on kasvanut nopeasti, ja 2020-luvulla heitä arvioidaan olevan 800000–1000000, mikä on 8–10prosenttia väestöstä. Osuus on Euroopan korkeimpia.
Muslimien lukumäärän kasvu on johtunut Ruotsin avoimesta maahanmuuttopolitiikasta, jonka seurauksena maahan on muuttanut paljon islaminuskoisia varsinkin kehitysmaista. Se on tuonut mukanaan ulkomaista vaikutusta, sillä yli neljännes Ruotsin moskeijoista saa kaiken tai osan rahoituksestaan Saudi-Arabiasta, ja lisäksi Turkki, Qatar ja Libya rahoittavat ruotsalaisia moskeijoita. Muuttoliike on mullistanut ruotsalaista yhteiskuntaa, mikä näkyy siinä, että islaminvastainen Ruotsidemokraatit nousi yhden prosentin kannatuksesta vuonna 2002 Ruotsin toiseksi suurimmaksi puolueeksi vuoden 2022 valtiopäivävaaleissa.
Lukumäärän kehitys
Muslimien lukumäärä alkoi Ruotsissa kasvaa 1960-luvulla, ja kasvu nopeutui 2000-luvulla. Ruotsissa, kuten muissakin länsimaissa, muslimit ovat asettuneet etenkin suurkaupunkeihin. Tukholmassa heidän osuutensa 2020-luvulla oli noin 12–15prosenttia väestöstä. Muslimien lukumäärä on sadassa vuodessa kasvanut viidestätoista henkilöstä mahdollisesti jopa miljoonaan. Kasvuluvut ovat seuraavia:
1930: 15. Tämä oli viimeinen vuosi, jolloin Ruotsissa virallisesti rekisteröitiin henkilön uskonto.
1950: 500–700 (0,01%)
1960: 748 (0,01%)
1970: 16000 (0,2%)
1980: 25000 (0,3%)
1990: 103000 (1,2%)
2000: 150000–300000 (1,7–3,4%)
2007: 250000–400000 (1,84–4%)
2010: 500000 (5,4%)
2016: 810000 (8,1%)
2020: 838000 (8,1%)
2025: 800000–1000000 (8–10%)
Pew -tutkimuskeskus on ennustanut, että vuonna 2050 Ruotsissa on muslimeja noin 21prosenttia maltillisen maahanmuuton jatkuessa ja 31prosenttia korkean maahanmuuton oloissa. On arveltu, että muslimien osuus saattaa muutamassa vuosikymmenessä ohittaa kristittyjen osuuden väestöstä, jolloin Ruotsi muuttuisi enemmistöuskonnoltaan islamilaiseksi. Arvio perustuu siihen, että vuonna 2020 Ruotsin kristittyjen väestöosuus oli 61prosenttia ja laski yhden prosentin vuosivauhtia.
Lähtömaat ja muuton syyt
Vielä 1950-luvulla Ruotsissa lähes kaikki muslimit olivat Venäjältä tulleita tataareja, kuten Suomessakin. Ruotsissa, kuten useimmissa muissakin Euroopan unionin maissa, muslimiyhteisöjen kasvu alkoi 1960- ja 1970-luvuilla sopimustyöntekijöiden maahanmuutosta, jossa lähtömaita olivat etenkin Turkki ja Balkanin maat. 1980-luvulta lähtien pääosa muslimeista on tullut turvapaikanhakijoina islamilaisista maista.
Vuonna 2015 Ruotsiin tuli Syyrian sodan luoman pakolaiskriisin johdosta 180000 ihmistä vastaanottokeskuksiin, pääosa heistä syksyllä. Lukumäärä vastasi kuuttatoista tulijaa tuhatta ruotsalaista kohti, mikä oli suurin suhdeluku Euroopassa. Pakolaisista valtaosa oli miehiä, noin kolmasosa oli syyrialaisia ja muut Irakista, Afganistanista, Somaliasta ja muista maista. Afganistanista yksin saapuneita lapsia oli 21000.
Syyrian sodan lisäksi Eurooppaan tuloa helpotti se, että Dublinin sopimusta eli rekisteröitymistä ensimmäiseen turvalliseen maahan ei enää noudatettu, Kreikan ja muun Euroopan välillä ei ollut esteitä liikkumiselle, ja hinnat laskivat ihmissalakuljetusverkostoissa.
Islamin monimuotoisuus
Tukholman moskeija
Ruotsin muslimit ovat etnisesti ja kielellisesti kirjavaa joukkoa, ja sama koskee islaminuskon muotoja. He ovat tulleet eri puolilta muslimimaailmaa ja edustavat siksi islaminuskoon kehittyneitä erilaisia alueellisia muunnelmia. Teologialtaan ruotsalainen islam on silti hyvin yhtenäinen uskonto. Se näkyy jo siinä, että 2010-luvulla Ruotsin muslimeista noin 90prosenttia oli islamin enemmistösuuntausta edustavia sunneja ja loput pääasiassa šiioja.
Sunnalaisuuden neljästä suurimmasta lakikoulukunnasta eli madhhabista kaikki ovat edustettuina Ruotsissa. Suurin niistä on luultavasti hanafi, sillä Ruotsiin on tullut paljon muslimeja Turkista, Bosniasta, Kosovosta ja Afganistanista. Shafi'i-koulukuntaa seuraavia muslimeja on tullut Somaliasta, Jemenistä ja Syyriasta ja maliki-koulukunnan kannattajia Pohjois-Afrikasta. Luultavasti pienin koulukunta on hanbali, jolla on kannatusta Saudi-Arabiassa. Kaksitoistašiialaisen ja'fari-lakikoulun seuraajat ovat yleensä peräisin Iranista tai Irakista.
Salafismi on Saudi-Arabiasta peräisin oleva islamin fundamentalistinen suuntaus, joka on näkyvästi läsnä Ruotsissa. Erään arvion mukaan kaikki salafistit eivät ole jihadisteja, mutta kaikki jihadistit ovat salafisteja. Ruotsissa salafistit eristäytyvät modernista yhteiskunnasta, torjuvat sen elämäntavan ja välttävät kanssakäymistä länsimaisen yhteiskunnan ja sen asukkaiden kanssa. Salafisteja ovat myös terroristijärjestö Isisin kannattajat.
Fundamentalistinen Muslimiveljeskunta vaikuttaa useissa Euroopan maissa, myös Ruotsissa, ja osa ruotsalaisista islamilaisista järjestöistä on saanut siltä ideologisia vaikutteita. Björn Herstadin mukaan Muslimiveljeskunta hyödyntää vaikutusvaltansa kasvattamisessa monikulttuurisuutta ja islamofobian vastaista taistelua ja näkee islamin järjestelmänä, joka kattaa kaikki elämänalueet.
Suufilaisia veljeskuntia (arab.tariqa) on erityisesti turkkilaisten, bosnialaisten ja afrikkalaisten muslimiryhmien keskuudessa. Ahmadiyya-liikkeen kannattajat ovat lähinnä pakistanilaisia ja intialaisia.
Uskonnollisuus
Ruotsin muslimien uskonnollisuudesta on vain vähän tietoa. Vuonna 2008 tehdyssä tutkimuksessa selvitettiin kuuden Euroopan maan muslimien näkemyksiä (Saksa, Itävalta, Ruotsi, Ranska, Hollanti, Belgia). Vastaajista lähes puolet edusti fundamentalistista islamia ja oli samaa mieltä kaikista seuraavista väitteistä: että Koraanista on vain yksi oikea tulkinta, että muslimien tulisi palata islamin juurille ja että uskonnolliset säännöt ovat maallisia lakeja tärkeämmät.
Erään arvioin mukaan Euroopan muslimeista kolmasosa käy säännöllisesti moskeijassa tai rukoilee päivittäin. Kaksi kolmannesta harjoittaa uskontoaan sitä epäsäännöllisemmin tai ei lainkaan.
Kotoutuminen
Ruud Koopmansin saamien mittaustulosten mukaan vuonna 2010 maahanmuuttajien kansalaisoikeudet olivat Ruotsissa Euroopan korkeimmat, ja monikulttuurisuuspolitiikassa maa oli johtavalla sijalla Euroopassa. Ne eivät silti ole riittäneet ongelmien poistamiseen. Ruotsiin on syntynyt kehitysmaista tulleiden ja usein lukutaidottomien maahanmuuttajien muslimivaltaisia lähiöitä erityisesti suurkaupunkeihin, kuten Tukholmaan, Göteborgiin ja Malmöön. Ruotsin muslimien yhteistyöverkoston raportin mukaan Tukholman somaleista 70prosenttia asui vuonna 2014 ongelmalähiöissä. Niissä työttömyys, pienituloisuus ja alhainen koulutustaso olivat keskimääräistä yleisempiä. Myös maahanmuuttajien rikollisuusluvut olivat kantaruotsalaisia suurempia etenkin ryöstöissä, henkirikoksissa ja seksuaalirikoksissa.
Toimittaja Kristiina Koivusen mukaan Ruotsin muslimien ongelma ei ole muslimien kulttuurinen sopeutuminen vaan se, että heitä ei hyväksytä ruotsalaiseen yhteiskuntaan. Musliminuoret katsoivat silti olevansa yhtä ruotsalaisia kuin kantaruotsalaisetkin, koska olivat syntyneet Ruotsissa. Segregaation seurauksena Ruotsiin on Koivusen mukaan syntynyt varjoyhteiskunta, jossa on omat lait ja omat sosiaaliset verkostonsa. Ruotsin muslimiväestön suurimmiksi ongelmiksi Koivunen listaa islamofobian sekä siirtolaislähiöiden slummiutumisen. Koivusen mukaan muslimivastaisuus oli vuoteen 2014 mennessä lisääntynyt Ruotsissa niin paljon, että monet käyttivät siitä islamofobian sijasta sanaa muslimiviha.
Islamisaatio
Islamisaatio tarkoittaa islaminuskon ja sen tapojen leviämistä yhteiskunnassa. Ruotsissa monia ristiriitatilanteita on yritetty välttää muuttamalla käytäntöjä paremmin islamiin sopivaksi. Koulumaailmassa ja työelämässä ne ovat liittyneet ramadan-paastoon, rukoushetkiin ja islamilaisen pukeutumisen vaatimuksiin.
Tieteellisessä tutkimuksessa islamisaatio on näkynyt siinä, että 1900-luvun alun kaltaista historialliskriittistä islamintutkimusta, jota esimerkiksi Tor Andrae edusti, ei enää ole ilmestynyt. Ruotsalainen islamintutkimus on 2000-luvulla ollut kiinnostunut muslimien integraatiosta, islamofobiasta ja asemasta vähemmistönä Ruotsissa. Sameh Egyptsonin Lundin yliopistossa tekemä, poikkeuksellisesti islam-kriittinen väitöskirja joutui akateemisen myrskyn keskelle, ja sen hyväksyminen oli
vaakalaudalla. Väitöskirjasta tehtiin kantelu tutkimusvilppiä valvovalle elimelle, valitus eettiselle lautakunnalle, ja sitä arvosteltiin metodipuutteista ja virheistä.
Suhtautuminen muslimeihin
Ruotsalaiset ovat pitäneet muslimien lukumäärän lisääntymistä myönteisenä ilmiönä, ja islam on saanut paljon tukea, mutta herättänyt myös vastarintaa, jota keskustelussa on pidetty ”islamofobiana”. Politiikassa virta Ruotsissa alkoi 2000-luvulla viedä monikulttuurisuuden sijaan kotoutumisen korostamiseen. Islamofobian käsitettä on arvosteltu epämääräiseksi ja monitulkintaiseksi, ja Ruotsin hallitus päätti siksi luopua sen käytöstä vuonna 2026.
Myönteisiä käsityksiä
Muslimien lukumäärän kasvu Ruotsissa nähtiin pitkään hyvänä asiana, joka oli osa maahanmuuttoa, monikulttuurisuutta ja yhteiskunnan kansainvälistymistä. Näin sitä tulkitsivat etenkin sosiaalidemokraatit, vihreät, ja liberaalit poliitikot, Ruotsin kirkon edustajat ja monet yhteiskuntatieteilijät. Poliitikoista etenkin Fredrik Reinfeldt (kok., pääministeri 2006–2014) ja Mona Sahlin (sosiaalidemokraattien puheenjohtaja 2007–2011) tunnetaan kannanotoistaan.selvennä
Mona Sahlinin lausunto turkkilaisille nuorille Euroturk-lehdessä vuonna 2002 sai maahanmuuton vastustajien keskuudessa paljon huomiota, sillä se näytti halveksivan ruotsalaisuutta: ”Teillä on kulttuuri, identiteetti, historia, jotakin mikä yhdistää teitä. Ja mitä meillä on? Meillä on juhannusaatto ja muuta samanlaista typerää.” Toisessa huomiota saaneessa lausunnossa Sahlin kyseenalaisti ihmisten jakamisen ruotsalaisiin ja muihin: ”Rikollisuutta esiintyy eniten alueilla, joilla köyhyys on syvintä. Sillä ei ole mitään tekemistä etnisen taustan kanssa. Ja kuka oikeastaan on ruotsalainen ja kuka maahanmuuttaja?”
Ruotsin kirkko on suhtautunut islamiin suvaitsevaisesti ja asettanut tavoitteeksi edistää kristittyjen ja muslimien vuoropuhelua. Arkkipiispa Antje Jackelén torjui provosoivan kysymyksen siitä, antaako Jeesus todemman kuvan Jumalasta kuin Muhammed. Hän vastasi, ettei uskontoa voi kaventaa tällaiseen kyllä tai ei -kysymykseen, joka tekee vääryyttä suurelle määrälle uskontoihin sisältyvää tietoa ja kokemusta. Jackelénin valitsi tunnuslauseekseen sanat Gud är större, joka arabiaksi tunnetaan muslimien käyttämänä dhikrinäAllahu akbar.
Tutkijat ovat pitäneet muslimivastaisuutta osoituksena islamofobian leviämisestä. Ruotsalaiset sosiaalitutkijat Groglopo, Ahmadi ja Munobwa katsoivat, että Ruotsin tiedotusvälineissä ihmisten kulttuurieroista tehdään sosiaalisia, poliittisia ja turvallisuusongelmia, joissa muslimit nähdään ei-toivottuna ”toisena”. Muslimivastaisen rasismin olemassaolo herättää epäilyksiä ruotsalaisen yhteiskunnan todellisesta sitoutumisesta yhdenvertaisuuteen. Tutkijoiden mukaan kantaruotsalaisten islamofobia ilmenee rakenteellisena rasismina eli kielteisinä asenteina muslimeja kohtaan.
Kielteisiä käsityksiä
Teheranissa järjestetty vastamielenosoitus Ruotsissa ja Tanskassa suoritettuja Koraanin polttamistapauksia vastaan.
Muslimivastaisuus on lisääntynyt Ruotsissa siten, että jopa puolet ruotsalaisista suhtautui islamiin kielteisesti vuonna 2006. Vuonna 2020 lähes kaikki ne, joiden mielestä uskonnot voivat loukata ihmisoikeuksia, mainitsivat siitä esimerkkinä islamin. Samassa tutkimuksessa 64prosenttia katsoi, että musliminaiset olivat Ruotsissa sorretumpia kuin muut naiset.
Useat muslimit ovat pitäneet asenteiden käännekohtana islamilaisia terrori-iskuja Yhdysvalloissa 11.syyskuuta 2001, minkä jälkeen ruotsalaiset alkoivat yhdistää muslimit ennen kaikkea terrorismiin. Muslimivastaisuus alkoi sen jälkeen näkyä avoimesti. Ruotsidemokraattien puheenjohtaja Jimmie Åkesson kirjoitti vuonna 2009 Aftonbladet-lehdessä, että islam on suurin ulkomainen uhka Ruotsia kohtaan sitten toisen maailmansodan. Oikeusasiantuntijat pitivät Åkessonin tekstiä mahdollisesti kiihotuksena kansanryhmää vastaan.
Toimittaja Kristiina Koivusen mukaan vandalismista moskeijoita kohtaan ja hijabia eli huivia käyttävien naisten pahoinpitelystä on tullut Ruotsissa yleisiä, eikä niistä aina tehdä rikosilmoitusta, sillä musliminaisilla oli huonoja kokemuksia poliisiasemilta.
Islamilainen terrorismi
Tukholman terrori-iskussa 2017 ajettiin kuorma-autolla väkijoukkoon (auto kuvassa).
Tutkija Omar Sheikhmous, joka oli kurditaustainen maahanmuuttaja Siirtolaistutkimuksen keskuksesta Tukholman yliopistosta, katsoi vuonna 2000, ettei Ruotsin muslimien keskuudessa ollut ääri-islamilaisia. Vuoden 2010 tienoilla Ruotsin turvallisuuspoliisi (Säpo) arvioi väkivaltaisten islamistien lukumääräksi pari sataa ja vuonna 2017 noin kaksi tuhatta. Useita väkivaltaisia tapauksia on sen jälkeen yhdistetty ruotsalaiseen islamiin. Satoja muslimeja on lähtenyt Ruotsista taistelemaan Isisin kalifaatin riveissä.
Vuonna 2008 tehdyn tutkimuksen mukaan puolet Euroopan muslimeista suhtautui vihamielisesti länsimaihin. Tiedot oli koottu kuudesta Euroopan maasta (Saksa, Itävalta, Ruotsi, Ranska, Hollanti, Belgia), ja niiden aineistona olivat yhdeksän tuhannen turkkilais- tai marokkolaistaustaisen henkilön haastattelut.
Ruotsissa on tehty useita islamilaisia terrori-iskuja, joista tärkeimpiä ovat seuraavat:
Vuonna 2017 Palestiinan lippuja heiluttavat muslimit heittivät synagogaan kolme palopommia Göteborgissa.
Vuonna 2025 Malmössä syntynyt ruotsalainen Isis-terroristi Osama Krayem tuomittiin Ruotsissa elinkautiseen vankeuteen osallisuudesta jordanialaisen lentäjän murhaan, joka tapahtui polttamalla tämä elävältä häkissä vuonna 2014. Tukholman käräjäoikeus langetti hänelle tuomion sotarikoksesta ja terrorismirikoksesta. Krayem oli jo aiemmin tuomittu 30vuoden vankeuteen Pariisin vuoden 2015 ja Brysselin vuoden 2016 terrori-iskuista.
Kuvataiteilija Lars Vilks joutui vuonna 2013 muslimien tappolistalle “rikoksista islamia vastaan” julkaistuaan pilakuvan profeetta Muhammedista. Vilks yritettiin myös useita kertoja murhata.
Poliittiset vaikutukset
Kehitysmaista Ruotsiin tapahtunut maahanmuutto on mullistanut Ruotsin poliittisen järjestelmän ja tehnyt maahanmuuttoon ja islamiin suhtautumisesta uuden jakolinjan puolueiden välille.
”Humanitaarinen suurvalta”
Avoimen maahanmuuttopolitiikan johdosta ruotsalaiset kutsuivat aikaisemmin maataan ”humanitaariseksi suurvallaksi”. Esimerkiksi syksyllä 2014 neljä hallituspuoluetta (Moderaatit, Keskustapuolue, Kansanpuolue ja Kristillisdemokraatit) käyttivät ilmaisua valtiopäiville jättämässään poliittisessa ohjelma-asiakirjassa, jossa todettiin: ”Ruotsi voi toimia humanitaarisena suurvaltana ja tarjota turvapaikan ihmisille, jotka pakenevat väkivaltaa ja vainoa.”
Ruotsin humanitaarista linjaa edustanut kokoomuslainen pääministeri Fredrik Reinfeldt (2006–2014) piti vuonna 2014 kuuluisan Öppna era hjärtan -puheen, jossa hän pakolaiskriisiin viitaten sanoi: ”Vetoan Ruotsin kansaan, että se avaisi sydämensä niille erittäin vaikeassa asemassa oleville ihmisille, joita näemme nyt eri puolilla maailmaa.” Tanskalaisen Politiken-sanomalehden haastattelussa joulukuussa 2014 Reinfeldt torjui väitteen, että Ruotsista olisi tila loppumassa: ”Lennän usein Ruotsin maaseudun yllä, ja suosittelen sitä muillekin. Siellä on loputtomasti peltoja ja metsiä. Tilaa on enemmän kuin ehkä kuvittelisi. Niiden, jotka väittävät maan olevan täynnä, pitäisi osoittaa, missä se muka on täynnä.”
Politiikan kiristyminen
Jo vuonna 1997 Ruotsi muutti poliittisen linjauksensa maahanmuuttopolitiikassa monikulttuurisuudesta integraatiopolitiikan suuntaan. Kotoutuminen alettiin nähdä kaksisuuntaisena prosessina, jossa sekä ”ruotsalaisten” että ”maahanmuuttajien” tuli korjata asenteitaan suhteessa toisiinsa.
Eurooppaa vuonna 2015 koetelleen massiivisen muuttoliikkeen vaikutuksesta maahanmuuttopolitiikkaa alettiin Ruotsissa jo samana vuonna kiristää. Elo-syyskuussa Ruotsi luopui Schengen-valvonnasta ja pakolaisia ohjattiin Suomeen, marraskuussa Ruotsi otti käyttöön sisärajatarkastukset suhteessa muihin Euroopan unionin maihin ja ilmoitti määräaikaisten oleskelulupien käyttöönotosta, turvapaikkasääntöjen kiristämisestä sekä henkilöllisyystarkastuksista Ruotsiin saapuvissa busseissa, junissa ja laivoissa.
Myöhempiin maahanmuuton kiristyksiin on vaikuttanut Ruotsidemokraattien vaalimenestys, sillä puolue on noussut valtiopäivävaaleissa aikaisemmin yhden prosentin puolueesta maan toiseksi suurimmaksi vuonna 2022. Vaalitulokset olivat seuraavia: 1998 (1%), 2002 (1,4%), 2006 (2,9%), 2010 (5,7%), 2014 (12,9%), 2018 (17,5%) ja 2022 (20,5%). Ruotsidemokraatit ovat arvostelleet Ruotsin maahanmuuttopolitiikkaa kulttuuristen jännitteiden ja rinnakkaisyhteiskuntien luomisesta, vaatinut lopettaman turvapaikanhakijoiden vastaanottamisen Ruotsista kaukana olevista maista ja kehottanut kiristämään ulkomaalaislakia. Helsingin Sanomat on kuvannut puoluetta rasistiseksi ja muukalaisvihamieliseksi.
Vuoden 2026 vaalit
Vuoden 2026 valtiopäivävaaleissa oli mukana maahanmuuttoon ja erityisesti islamiin liittyviä teemoja. Vasemmistopuolue oli suunnannut vaalityötään maahanmuuttajalähiöihin, mikä oli lisännyt sen kannatusta. Se oli myös ottanut kantaa Palestiinan puolesta Lähi-idän konfliktissa. Maahanmuuttajavaltaisissa lähiöissä, kuten Tukholman Rinkebyssä ja Malmön Rosengårdissa vasemmistoblokki sai jopa 94–95 prosenttia äänistä, ja Vasemmistopuolue kaksinkertaisti monin paikoin kannatuksensa.
Helsingin Sanomien mukaan vaalitappion kokeneet Ruotsidemokraatit keskittyivät loppukirissään islamiin, mutta se ei tehonnut. Reuters haastatteli somalialaissyntyistä Rinkebyn asukasta, jonka mukaan ihmiset lähtivät äänestämään tavallista aktiivisemmin, koska he pelkäsivät ruotsidemokraattien politiikan seurauksia.
Hackett, Conrad, Marcin Stonawski, Yunping Tong, Stephanie Kramer, Anne Shi & Dalia Fahmy:How the Global Religious Landscape Changed From 2010 to 2020.PEW Research Center, 2025.Teoksen verkkoversio.
Kettani, Houssain:Muslim Population in Europe: 1950–2020.International Journal of Environmental Science and Development,2010, 1. vsk, nro 2, s. 154–164.Artikkelin verkkoversio.
Koopmans, Ruud:Multiculturalism and Immigration: A Contested Field in Cross-National Comparison.Annual Review of Sociology,2013, 39. vsk.Artikkelin verkkoversio.
Koopmans, Ruud:Religious Fundamentalism and Hostility against Out-groups: A Comparison of Muslims and Christians in Western Europe.Journal of Ethnic and Migration Studies,2015, 41. vsk, nro 1, s. 33–57.doi:10.1080/1369183X.2014.935307Artikkelin verkkoversio.
Larsson, Göran:Muslims in the EU: Cities Report. Sweden.Open Society Institute, 2007.Teoksen verkkoversio.
Larsson, Göran:”Sweden”,Yearbook of Muslims in Europe, Volume 5. Toim. Nielsen, Jørgen ; Akgönül, Samim ; Ahmet Alibašić ; Egdunas Racius ; Samim Akgönül ; Alibasić, Ahmet ; Racius, Egdunas, s. 619-631.Brill, 2013.ISBN978-90-04-25456-5
12Sandgren, Cajsa:Möten med islam, s. 44.Svenska kyrkan, 2011.Teoksen verkkoversioViitattu 31.12.2021.
1234567Kettani, Houssain:Muslim Population in Europe: 1950 – 2020.International Journal of Environmental Science and Development,2010, 1. vsk, nro 2, s. 154–164.Artikkelin verkkoversio.
12Ranstorp, Magnus, Filip Ahlin, Peder Hyllengren & Magnus Normark:Between Salafism and Salafi-Jihadism. Influence and Challenges for Swedish Society, s. 7.Swedish Defence University, 2018.ISBN978-91-86137-90-8Teoksen verkkoversio.
12Henningsson, Martin:Fundamentalist Separation or Extremist Indoctrination: Salafism in Contemporary Society. A study of preventative practices’ adaptation to Salafist Radicalisation in Sweden.Lund University. Sociology of Law Department, 2019.Teoksen verkkoversio.
↑Herstad, Björn:Sweden and the Muslim Brotherhood – is Islamism a natural part of a multicultural society or is it a threat to our civilization?Polish Journal of Political Science,2017, 3. vsk, nro 4, s. 31-100.Artikkelin verkkoversio.
↑Ruud Koopmans:Fundamentalismus und Fremdenfeindlichkeit Muslime und Christen im europäischen Vergleich.WZB Mitteilungen,2013, nro Heft 142.Artikkelin verkkoversio.
↑Registered offending among persons of native and non-native background. English summary of report 2021:9.The Swedish National Council for Crime Prevention, 2021.Teoksen verkkoversio.
↑esim. Mattias Gardell (2015), “What’s Love Got To Do With It? Ultranationalism, Islamophobia and Hate Crime in Sweden”, Journal of Religion and Violence 3(1), 91–115.
