Islam Virossa

Islam on Virossa kristinuskon jälkeen toiseksi suurin uskonto. Vuoden 2021 väestönlaskennassa muslimeita oli 5 800 eli 0.4 % väestöstä. Viron luterilaiset ja uskonnolliset perinteet taantuivat neuvostovallan vuosina. Vuonna 2021 virolaisista 58,4 % ei tunnustanut mitään uskontoa, 16,3 % oli ortodoksikristittyjä ja enää 7,7 % luterilaisia.

Lukumäärän kehitys

Ensimmäinen tataariyhteisö syntyi Tallinnaan Suuren Pohjan sodan (1700–1721) jälkeen. Venäjän armeijan tataarisotilaat jäivät asumaan Tallinnaan ja hankkivat maata omistukseensa. Eräs katu sai nimekseen Tatarenstraße (Tataarikatu), ja 1800-luvun alussa kaupunkiin perustettiin moskeija.

Muslimien lukumäärä Virossa on kehittynyt 2000-luvulla seuraavasti:

Vuoden 2000 väestönlaskennassa: 1 387 muslimia
Vuoden 2011 väestönlaskennassa: 1 508 muslimia
Vuonna 2016 Pew-tutkimuskeskuksen mukaan 2 600 muslimia.
Vuoden 2021 väestönlaskennassa: 5 800 muslimia (0.4 %).

Muslimit ovat Virossa asettuneet erityisesti sen pääkaupunkiin Tallinnaan. Säännöllisesti uskontoaan harjoittavien muslimien määrä on kokonaismäärää pienempi. Vuonna 2012 perjantairukouksiin osallistui keskimäärin noin sata muslimia.

Lähtömaat

Valtaosa Viron muslimeista on neuvostoaikana maahan muuttaneita henkilöitä ja heidän jälkeläisiään. Tuolloin paljon ihmisiä Neuvostoliiton Keski-Aasian tasavalloista muutti Baltian maihin. Ennen neuvostoaikaa itsenäisessä Virossa oli myös pieni Venäjältä muuttaneiden tataarien muslimiyhteisö, jonka koko oli vuoden 1934 väestönlaskennan mukaan noin 170 henkilöä. Viron muslimit olivat vuoden 2021 väestönlaskennassa pääasiassa sunnalaisia tataareja (yhteensä 1937) tai šiialaisia azereja (yhteensä 1408). Maan muslimit edustavat kuitenkin vähintään viittäkymmentä eri kansallisuutta.

Islamin monimuotoisuus

Viron muslimit ovat maahanmuuttajia ja edustavat kymmeniä etnisiä ryhmiä uskonsuuntauksineen. Tataareja on kuitenkin enemmän kuin azerbaidžanilaisia, kazakkeja, uzbekkeja tai muita muslimeja, joten tataariyhteisö on antanut edustavimman kuvan virolaisesta islamista.

Radikalismi on Viron muslimien keskuudessa näkynyt islamilaisten terrorijärjestöjen symboleiden käyttönä. Yksittäiset muslimit ovat olleet kiinnostuneita matkustamaan kriisipesäkkeisiin.

Lähteet

Engman, Kristel: Huomioita Viron uskonnollisen elämän tunnuspiirteistä Vartija. 23.4.2016.
Ringvee, Ringo: ”Estonia”, Teoksessa: Yearbook of Muslims in Europe. Vol 5. Toim. Jørgen Nielsen, Samim Akgönül, Ahmet Alibašić & Egdunas Racius, s. 229–236. Brill, 2013. ISBN 978-90-04-25456-5

Viitteet

1 2 2021 Census: Population by religion Statistics Estonia
1 2 3 4 Lepa, Ege: The "Tatar Way" of Understanding and Practising Islam in Estonia. Studia Orientalia Electronica, 2020, 8. vsk, nro 2, s. 70-81. Artikkelin verkkoversio.
↑ RL0451: POPULATION, 31. DECEMBER 2011 by Religion, Place of residence and Sex Statistics Estonia. Viitattu 31.12.2021.
↑ Europe’s Growing Muslim Population 29.11.2017. PEW Research Center.
1 2 3 Ringvee 2013, s. 229
↑ RV0222U: POPULATION, 1 JANUARY by Year, Sex, County and Ethnic nationality Statistics Estonia. Viitattu 31.12.2021.
↑ Engman, 2016

[:2-1] 1 2 2021 Census: Population by religion Statistics Estonia

[:4-2] 1 2 3 4 Lepa, Ege: The "Tatar Way" of Understanding and Practising Islam in Estonia. Studia Orientalia Electronica, 2020, 8. vsk, nro 2, s. 70-81. Artikkelin verkkoversio.

[3] RL0451: POPULATION, 31. DECEMBER 2011 by Religion, Place of residence and Sex Statistics Estonia. Viitattu 31.12.2021.

[:1-4] Europe’s Growing Muslim Population 29.11.2017. PEW Research Center.

[:3-5] 1 2 3 Ringvee 2013, s. 229

[6] RV0222U: POPULATION, 1 JANUARY by Year, Sex, County and Ethnic nationality Statistics Estonia. Viitattu 31.12.2021.

[:0-7] Engman, 2016