Islam on Saksassa toiseksi suurin uskonto kristinuskon jälkeen, kuten useimmissa Euroopan maissa. Vuonna 2020 Saksassa oli 5,5–5,6 miljoonaa muslimia eli 6,6 prosenttia väestöstä. Vielä 1900-luvun puolivälissä muslimeja oli Saksassa vähän, mutta heidän lukumääränsä alkoi kasvaa 1960-luvulla, jolloin Saksaan alkoi tulla sopimustyöläisiä Turkista. Myöhemmin muslimien lukumäärää ovat lisänneet perheenyhdistämiset sekä etenkin turvapaikanhakijat eri puolilta islamilaista maailmaa. Muslimien maahanmuutolla on ollut suuri vaikutus Saksan poliittiseen elämään samoin kuin ymmärrykseen saksalaisuudesta, jonka osaksi islaminusko on vakiintumassa.
Lukumäärän kehitys
Suurten muslimiväestöjen saapuminen Saksaan on uusi ilmiö verrattuna kehitykseen Britanniassa tai Ranskassa. 1950-luvulla Saksassa oli muslimeita joitakin tuhansia. Vuonna 1972 heitä oli 0,5 miljoonaa ja vuonna 2020 yli 5,5 miljoonaa.
Muuan käännekohta oli syksy 2015, jolloin Saksa luopui tiukasta Dublin-järjestelmän soveltamisesta syyrialaisiin turvapaikanhakijoihin. Liittokansleri Angela Merkel korosti saksalaisten humanitaarista vastuuta ja lausui kuuluisat sanat "Me pystymme tähän" (saks.Wir schaffen das). Vuoden aikana Saksaan saapui noin 1,1 miljoonaa turvapaikanhakijaa ja muuta suojelua hakevaa henkilöä, mikä oli ylivoimaisesti suurin määrä Euroopassa tuona vuonna. Kun vuonna 2011 Saksassa oli maahanmuuttajataustaisia 16 miljoonaa ja 19,5 prosenttia väestöstä, lukumäärä oli kasvanut vuonna 2026 noin 26 miljoonaan ja 31 prosenttiin.
Koska uskontoa ei Saksassa tilastoida, täsmällisiä tietoja muslimien lukumäärästä ei ole, eivätkä kaikki muuttajat ole muslimeja. Pew Research Center arvioi, että vuonna 2050 muslimeita voisi olla Saksassa 8,7–19,7 prosenttia väestöstä.
Lähtömaat
1960-luvulla Saksaan houkuteltiin töihin tuhansia vierastyöläisiä (saks.Gastarbeiter), joista monet olivat Turkin kansalaisia. Turkki on sen jälkeen ollut Saksaan saapuneiden muslimien yleisin lähtömaa. Heitä on 2020-luvulla noin 45% kaikista Saksan muslimeista.
Työperäisen maahanmuuton rajoittamisen jälkeen monet työntekijät jäivät Saksaan ja toivat perheensä mukanaan.1970–1990 -luvuilla perheenyhdistämiset ja turvapaikanhakijat lisäsivät muslimien lukumäärää. Maahan tuli myös muslimeja Bosnian ja Kosovon sotien takia Balkanilta, erityisesti Jugoslaviasta ja Albaniasta.
Vuosina 2015–2026 muslimien lukumäärä kasvoi voimakkaasti Syyriasta, Irakista ja muualta tulleilla turvapaikanhakijoilla. Turvapaikanhakijoiden lähtömaat ovat yleensä sijainneet pääasiassa Lähi-idässä, Intian niemimaalla ja Pohjois-Afrikassa.
Vuonna 2019 tehdyn laskelman mukaan Saksan muslimeista 2,5 miljoonaa oli tullut Turkista, yksi miljoona Lähi-idästä, yksi miljoona Balkanilta, 0,5 miljoonaa Keski-Aasiasta ja 0,4 miljoonaa Pohjois-Afrikasta.
Islamin monimuotoisuus
Saksan muslimit ovat tulleet siirtolaisina eri puolilta islamilaista maailmaa ja tuoneet mukanaan niiden islamilaisia suuntauksia ja liikkeitä. Tämän takia saksalainen islam on monimuotoisempaa kuin tulijoiden kotiseutujen islam.
Kolme neljäsosaa Saksan muslimeista oli vuonna 2020 sunneja ja šiioja oli vain 4%. He tulivat yleensä Iranista, Libanonista tai Irakista. Saksassa arvioidaan olevan noin 0,5 miljoonaa aleviittia (8% muslimiväestöstä), joista valtaosa on lähtöisin Turkista. Pääasiassa Pakistanista peräisin oleva ahmadiyya-islam on Saksan vanhin järjestäytynyt muslimiryhmä, mutta sen ja muiden pienempien ryhmien osuus kaikista muslimeista on pudonnut yhteen prosenttiin. Islamilaisista lakikoulukunnista turkkilaisten edustama hanafi on suosituin, mutta maasta löytyy kaikkien lakikoulujen seuraajia.
Islamisaatio
Saksassa oli vuonna 2020 noin 2800 moskeijaa, joista 300 oli erikseen moskeijoiksi rakennettuja minareetteineen ja kupoleineen. Islamilaisia yhdyskuntia oli vuonna 2005 yhteensä 130 000. Vuonna 2021 Osnabrückissa alkoi ensimmäinen saksalainen imaamikoulutus.
Saksan muslimeista 39% rukoilee päivittäin. Ensimmäisen polven maahanmuuttajista 54% käytti islamilaista huivia, toisen sukupolven muuttajista 77%.
Vuonna 2007 Saksan muslimeista 47% oli sitä mieltä, että islamilaisen lain seuraaminen oli tärkeämpää kuin demokratia. Vuonna 2013 sama osuus oli sitä mieltä, että Koraanin määräykset olivat tärkeämpiä kuin Saksan laki. Toimittaja Tom Kankkosen mukaan Saksan turkkilaisten keskuudessa kehitys on vienyt vastakkaisiin suuntiin, jossa maallistuminen on yhtäältä edennyt, mutta vielä enemmän on kasvanut hyvin uskonnollisten muslimien osuus. Kankkonen arvioi, että jos vastakkainasettelu lisääntyy, se voi vahvistaa eristäytymistä ja vanhoillisen islamin suosiota muslimien keskuudessa.
Kyselytutkimuksen mukaan 57 prosenttia saksalaisista koki islamin uhkana saksalaiselle identiteetille.
Islamilainen terrori
Kukkia Berliinin joulumarkkinaiskun tekopaikalla tammikuussa 2017.
Saksassa arvioitiin vuonna 2019 olleen noin 28 000 radikalisoitunutta islamistia. Maassa on 2000-luvulla nähty useita islamilaisia terrori-iskuja, mutta vähemmän kuin Ranskassa tai Britanniassa. Eniten uhreja ovat vaatineet seuraavat terroriteot:
Frankfurtin lentokentän jihadistinen ampumistapaus 2011 vaati kaksi ihmishenkeä ja kaksi loukkaantui. Tekijä oli 21-vuotias kosovolaisten siirtolaisten lapsi.
Würzburgin junahyökkäyksessä 18. heinäkuuta 2016 afganistanilainen turvapaikanhakija puukotti viittä ihmistä. Poliisi surmasi hyökkääjän, joka huusi iskun aikana ”Allahu Akbar”.
Hampurin kauppakeskuksen veitsi-iskussa 28. heinäkuuta 2017 Arabiemiraateista tullut turvapaikanhakija tappoi yhden ja haavoitti kuutta henkilöä.
Islamilaisesta terrorista ei ollut kyse, kun saudiarabialainen psykiatri Taleb Jawad al-Abdulmohsen ajoi väkijoukkoon Magdeburgin joulumarkkinoilla vuonna 2024, jolloin kuusi ihmistä kuoli ja yli 300 loukkaantui. Teon motiivi liittyi konfliktiin saksalaisen pakolaisjärjestön kanssa.
Poliittiset vaikutukset
Maahanmuuttovastaisten puolueiden kannatus on Saksassa kasvanut vuoden 2015 tapahtumien jälkeen. Vuoden 2016 vaaleissa Merkelin kristillisdemokraattinen puolue CDU kärsi tappioita ja AfD:n suosio nousi, eikä Merkel enää jatkanut tervetulokulttuurin symboliksi nousseen lauseen Wir schaffen das toistamista.
Vuoden 2022 jälkeen Saksa on vastaanottanut yli kaksi miljoonaa pakolaista, joista suuri osa on muslimeja. Maahanmuutosta on tullut keskeinen kysymys saksalaisessa politiikassa, ja AfD:n kannatus on jatkanut kasvuaan. Vuonna 2026 entisen valtapuolueen CDU:n kannatus romahti Saksi-Anhaltin osavaltiovaaleissa, joissa AfD sai 44 prosentin kannatuksen.
Pfündel, Katrin, Anja Stichs & Kerstin Tanis:Muslimisches Leben in Deutschland 2020. Studie im Auftrag der Deutschen Islam Konferenz.Bundesamt für Migration und Flüchtlinge, 2021.Teoksen verkkoversio.
Rohe, Mathias:”Germania”,Teoksessa: Yearbook of Muslims in Europe. Vol 5. Toim. Jørgen Nielsen, Samim Akgönül, Ahmet Alibašić & Egdunas Racius, s. 281–305.Brill, 2013.ISBN978-90-04-25456-5
↑Ruud Koopmans:Fundamentalismus und Fremdenfeindlichkeit Muslime und Christen im europäischen Vergleich.WZB Mitteilungen,2013, nro Heft 142.Artikkelin verkkoversio.
