 |
| Osa artikkelisarjaa |
| Islam maittain |
|---|
 |
| Afrikka |
| Aasia |
| Eurooppa |
| Pohjois-Amerikka |
| Oseania |
| Etelä-Amerikka |
Islam on Unkarissa Euroopan pienimpiin kuuluva vähemmistöuskonto. Islamilaisen lähteen mukaan 9,6 miljoonan asukkaan Unkarissa on noin 20 000–30 000 muslimia, mikä tekee 0,2–0,3 prosenttia väestöstä. Muslimit asuvat pääasiassa Budapestissa ja muissa suurissa kaupungeissa. Vaikka islamin historia maassa on pitkä, maassa asuvat muslimit ovat pääosin uusia tulokkaita islamilaisista maista.
Islamin historia Unkarissa on pitkä, sillä jo keskiajalla valtion palveluksessa oli muslimeja eri tehtävissä. Budan valtauksen vuonna 1541 jälkeen suuri osa keskisestä Unkarista joutui Osmanien hallintaan 150 vuodeksi. Budaan Pn ja muihin osmanien hallitsemiin kaupunkeihin ilmestyi moskeijoita, kylpylöitä ja muita islamilaisen kaupunkikulttuurin instituutioita. Muslimiväestö koostui osmanien hallintomiehistä ja sotilaista sekä Balkanilta tulleesta väestöstä, mutta kristityn väestön islamisoitumista ei juuri tapahtunut eikä tavallisen muslimiväestön laajaa maahanmuuttoa Turkista. Osmanikauden muistomerkkejä on edelleen jäljellä Unkarissa, kuten Gül Baban hauta Budapestissa. Kun Habsburgit valtasivat alueet takaisin 1600-luvun lopulla, muslimiväestö pääosin poistui ja monet moskeijat tuhottiin tai muutettiin kirkoiksi.
Toisen maailmansodan jälkeen Unkarin muuttui kommunistiseksi maaksi ja monet islamilaiset turkkilaiset ja bosniakit poistuivat maasta. Kommunistisen hallinnon loppuvaiheessa lähinnä arabimaista tulleet opiskelijat alkoivat perustaa uskonnollisia järjestöjä. Vuoden 1989 jälkeen muslimien maahanmuutto kasvoi. Muslimeja muutti Unkariin Balkanin, arabimaiden ja Turkin lisäksi Keski- ja Etelä-Aasiasta. Muslimiväestön kasvua on estänyt Unkarin rajoittava maahanmuuttopolitiikka. Vuonna 2015 maa pystytti tulijoiden esteeksi raja-aidan Serbian ja Kroatian rajoilleen.
Norbert Papin ja muiden mukaan (2014) islam on edustanut Unkarin perinteisessä kansallisessa kertomuksessa ulkoista vihollista ja Osmanien valtakausi 1500–1600-luvuilla kansallista katastrofia. Toisaalta kansallisessa mytologiassa on esiintynyt kiinnostusta unkarilaisten aasialaisiin, hunnilaisiin, turkkilaisiin ja muihin itäisiin juuriin. Tästä ajatuksesta kehittyi 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa turanismi, jossa unkarilaiset nähtiin osana Keski-Aasian ja turkkilaisten kansojen kulttuuripiiriä. Esimerkkinä siitä on Gül Baban hautamonumentti, josta muodostui turkkilais-unkarilaisten suhteiden symboli.